Ilmapiiri kunnossa - kunto hukassa : salibandyvalmennuspäälliköiden työhyvinvointi
Sammalisto, Aleksi (2011)
Sammalisto, Aleksi
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168084
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kartoittaa salibandyn parissa toimivien valmen-nuspäälliköiden työhyvinvointia. Tutkimuksessa selvitettiin valmennuspäälliköiden työnkuvaa, fyysistä, henkistä, sosiaalista ja ammatillista hyvinvointia sekä tasa-arvoa ja esimiestyön sujuvuutta.
Teoriaosuudessa keskityttiin työhyvinvoinnin osatekijöihin. Työhyvinvointi koos-tui Abraham Maslow’n tarvehierarkian viiden portaan tarkastelusta. Lisäksi näkö-kulmaa haettiin terveellisten elämäntapojen merkityksestä ihmiselle. Työssä jak-saminen, työn aiheuttama stressi, työilmapiiri ja esimiesten kanssa toimiminen olivat myös vaikuttavia tekijöitä hyvinvoinnin kannalta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin internetissä Webropol-kyselyn avulla. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin 36 valmen-nuspäällikölle ympäri Suomea ja vastauksia saatiin 16 kappaletta (44 %).
Valmennuspäälliköinä toimivat henkilöt olivat eri tavoin koulutettuja ja heidän työsuhteidensa laatu vaihteli. Vajaa puolet vastaajista (n=16) koki olevansa hy-vässä fyysisessä kunnossa. Lisäksi reilut puolet valmennuspäälliköistä ei nähnyt fyysisellä kunnolla olevan vaikutuksia työssä jaksamiseen. Puolet vastaajista (n=16) ilmoitti työn ja vapaa-ajan olevan ajoittain poissa tasapainosta. Lähes kaikkien valmennuspäälliköiden työt tulivat joskus mukaan kotiin. Työpaikalla vallitseva ilmapiiri koettiin lähes kaikkien valmennuspäälliköiden kohdalla erittäin hyväksi. Sosiaalisen hyvinvoinnin suurimpana puutteena nähtiin seitsemän valmennuspäällikön (n=15) kohdalla riittämättömän palautteen määrä. Neljäsosa vastaajista (n=16) ei ollut tyytyväinen työn kuormitukseen. Valmennuspäälliköi-den työnkuvaukset olivat laajoja, koska he olivat usein seuran ainoita palkattuja työntekijöitä. Kuusi valmennuspäällikköä (n=16) oli tyytymätön organisaatiossa tapahtuvaan tiedottamiseen ja organisointiin.
Valmennuspäälliköiden työhyvinvointi vaikuttaa tällä hetkellä hyvälle. Työilma-piiri on hyvä ja valmennuspäälliköt nauttivat työnsä tekemisestä. Fyysisen kunnon kehittämiseen olisi osittain tarvetta. Tulevaisuudessa olisi hyvä lisätä seurojen, alueiden ja liiton sisäistä kartoitusta työhyvinvoinnin tilasta.
Teoriaosuudessa keskityttiin työhyvinvoinnin osatekijöihin. Työhyvinvointi koos-tui Abraham Maslow’n tarvehierarkian viiden portaan tarkastelusta. Lisäksi näkö-kulmaa haettiin terveellisten elämäntapojen merkityksestä ihmiselle. Työssä jak-saminen, työn aiheuttama stressi, työilmapiiri ja esimiesten kanssa toimiminen olivat myös vaikuttavia tekijöitä hyvinvoinnin kannalta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin internetissä Webropol-kyselyn avulla. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin 36 valmen-nuspäällikölle ympäri Suomea ja vastauksia saatiin 16 kappaletta (44 %).
Valmennuspäälliköinä toimivat henkilöt olivat eri tavoin koulutettuja ja heidän työsuhteidensa laatu vaihteli. Vajaa puolet vastaajista (n=16) koki olevansa hy-vässä fyysisessä kunnossa. Lisäksi reilut puolet valmennuspäälliköistä ei nähnyt fyysisellä kunnolla olevan vaikutuksia työssä jaksamiseen. Puolet vastaajista (n=16) ilmoitti työn ja vapaa-ajan olevan ajoittain poissa tasapainosta. Lähes kaikkien valmennuspäälliköiden työt tulivat joskus mukaan kotiin. Työpaikalla vallitseva ilmapiiri koettiin lähes kaikkien valmennuspäälliköiden kohdalla erittäin hyväksi. Sosiaalisen hyvinvoinnin suurimpana puutteena nähtiin seitsemän valmennuspäällikön (n=15) kohdalla riittämättömän palautteen määrä. Neljäsosa vastaajista (n=16) ei ollut tyytyväinen työn kuormitukseen. Valmennuspäälliköi-den työnkuvaukset olivat laajoja, koska he olivat usein seuran ainoita palkattuja työntekijöitä. Kuusi valmennuspäällikköä (n=16) oli tyytymätön organisaatiossa tapahtuvaan tiedottamiseen ja organisointiin.
Valmennuspäälliköiden työhyvinvointi vaikuttaa tällä hetkellä hyvälle. Työilma-piiri on hyvä ja valmennuspäälliköt nauttivat työnsä tekemisestä. Fyysisen kunnon kehittämiseen olisi osittain tarvetta. Tulevaisuudessa olisi hyvä lisätä seurojen, alueiden ja liiton sisäistä kartoitusta työhyvinvoinnin tilasta.