"TUNTUI SANOIN KUVAAMATTOMAN PAHALTA" : Vanhempien kuvauksia lasten ja nuorten yksinäisyydestä
Pursiainen, Johanna; Luodelahti, Malla (2011)
Pursiainen, Johanna
Luodelahti, Malla
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105208926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105208926
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata kuinka vanhemmat kokevat oman lapsensa yksinäisyyden. Tutkimuksellamme halusimme selvittää vanhempien subjektiivisia kokemuksia miltä oman lapsen yksinäisyys tuntuu, kuinka se on ilmennyt ja ovatko vanhemmat tehneet asialle jotakin.
Opinnäytetyömme tilaajana oli Joensuun Pelastakaa Lapset ry:n MINÄ OLEN TÄRKEÄ –projekti, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten ja nuorten yksinäisyyttä pienryhmätoiminnan keinoin. Tehty tut-kimus antaa näkyvyyttä Joensuun Pelastakaa Lasten toiminnalle ja tukee projektia pysyvää rahoitusta haettaessa.
Tutkimuksessa käytimme kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineiston ke-räsimme vanhempien vapaamuotoisina kirjeinä. Kirjeitä saimme neljä kappaletta sähköpostitse ja kaksi kappaletta postitse. Tutkimusaineisto analysoitiin perinteisellä sisällönanalyysilla. Tutkimus toteutettiin keväällä 2011.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vanhemmat reagoivat lapsensa yksinäisyyteen hyvin voimakkaasti. Lapsen yksinäisyys ei ole mikään neutraali tunne. Se vaikuttaa syvästi vanhempien ko-kemusmaailmaan. Tuloksista kävi ilmi, että lapsen yksinäisyys näkyi konkreettisena yksinolona, joka ei ollut heidän itsensä valitsemaa. Vanhemmat olivat valmiita tekemään kaikkensa torjuakseen lapsensa yksinäisyyttä.
Vanhempien kirjeistä nousi esille vertaisryhmän tarve. Tilaajan tarkoituksena on käynnistellä yksinäisten lasten vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Tutkimustuloksista on hyötyä vanhemmille, jotka painis-kelevat oman lapsensa kanssa samojen asioiden äärellä.
Opinnäytetyömme tilaajana oli Joensuun Pelastakaa Lapset ry:n MINÄ OLEN TÄRKEÄ –projekti, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten ja nuorten yksinäisyyttä pienryhmätoiminnan keinoin. Tehty tut-kimus antaa näkyvyyttä Joensuun Pelastakaa Lasten toiminnalle ja tukee projektia pysyvää rahoitusta haettaessa.
Tutkimuksessa käytimme kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineiston ke-räsimme vanhempien vapaamuotoisina kirjeinä. Kirjeitä saimme neljä kappaletta sähköpostitse ja kaksi kappaletta postitse. Tutkimusaineisto analysoitiin perinteisellä sisällönanalyysilla. Tutkimus toteutettiin keväällä 2011.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vanhemmat reagoivat lapsensa yksinäisyyteen hyvin voimakkaasti. Lapsen yksinäisyys ei ole mikään neutraali tunne. Se vaikuttaa syvästi vanhempien ko-kemusmaailmaan. Tuloksista kävi ilmi, että lapsen yksinäisyys näkyi konkreettisena yksinolona, joka ei ollut heidän itsensä valitsemaa. Vanhemmat olivat valmiita tekemään kaikkensa torjuakseen lapsensa yksinäisyyttä.
Vanhempien kirjeistä nousi esille vertaisryhmän tarve. Tilaajan tarkoituksena on käynnistellä yksinäisten lasten vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Tutkimustuloksista on hyötyä vanhemmille, jotka painis-kelevat oman lapsensa kanssa samojen asioiden äärellä.