Maantiekuljetusten kuormansidonnan löystymisen tutkiminen mittaamalla
Ruotsalainen, Vesa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002082171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002082171
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kuormansidonnan löystymistä kuormansidontaliinojen kireyksiä mittaamalla. Löystymistä tutkittiin mittaamalla kuormansidonnassa käytettyjen kuormansidontaliinojen kireyttä. Mittaamiseen käytettiin Tenmet 500 -merkkistä, tähän tarkoitukseen valmistettua kuormaliinan kireysmittaria. Työssä esitellään yleisimmät kuormansidontaliinoja käyttävät kuormansidontamenetelmät, mutta pääpaino on ylitsesidontamenetelmässä ja tällä menetelmällä toteutettujen kuormansidontaliinojen kireyksien mittauksissa sekä kireyden muutoksen vaikutuksissa kuormansidontakykyyn.
Tässä opinnäytetyössä tehtiin kolme erillistä tutkimusta. Kuormansidontaliinojen kireyksiä mitattiin Itä-Uudenmaan poliisin raskaan liikenteen valvonnan yhteydessä, sahatavarakuormilla ja betonisista pihalaatoista koostuvilla kuormilla.
Mittaustuloksia vertailtiin erilaisten kuormansidontaohjeiden ja oppaiden, vallitsevan lainsäädännön ja standardien määrittelemien laskentatapojen kesken. Suomalaisessa lainsäädännössä ei kuormaliinan kireydelle ole määritetty mitään lukuarvoa. Laskennallisesti kuormaliinan kireydellä on merkitystä ylitsesidonnan kuormansidontakykyyn.
Tuloksista kävi ilmi, että joissakin tapauksissa kuormansidonta löystyy ensimmäisen 100 kilometrin kuljetusmatkalla lähes puoleen alkuperäisestä, kun kuormansidontaväline on esikiristetty lastauksen jälkeen 400 daN:n kireyteen. Mittauksissa ilmeni myös, että kuormaliina saattaa olla kiristimen vastakkaiselta puolelta kuormaa mitattuna jopa 100 daN:ia löysemmällä jo kiristyshetkellä. Tämä epätasaisesti jakaantuva kuormaliinan jännitys saattaa olla kuorman tiivistymisen lisäksi yksi syy kuormien löystymiseen kuljetuksen aikana.
Ylitsesidontaan käytettävän kuormaliinan löystyminen esimerkiksi 400 daN:sta 300 daN:iin heikentää kuormansidontaa yhden kuormaliinan osalta kitkakertoimesta riippuen 30–35 prosenttia. Tämä tarkoittaa kitkakertoimella 0,45 kuormansidontakyvyn heikkenemistä 0,65 tonnista 0,48 tonniin. Tämän kaltainen pudotus kuormansidontakykyyn voi muodostua hyvinkin merkittäväksi, kun kuormansidonta koostuu jopa useammasta kymmenestä kuormansidontaliinasta.
Tässä opinnäytetyössä tehtiin kolme erillistä tutkimusta. Kuormansidontaliinojen kireyksiä mitattiin Itä-Uudenmaan poliisin raskaan liikenteen valvonnan yhteydessä, sahatavarakuormilla ja betonisista pihalaatoista koostuvilla kuormilla.
Mittaustuloksia vertailtiin erilaisten kuormansidontaohjeiden ja oppaiden, vallitsevan lainsäädännön ja standardien määrittelemien laskentatapojen kesken. Suomalaisessa lainsäädännössä ei kuormaliinan kireydelle ole määritetty mitään lukuarvoa. Laskennallisesti kuormaliinan kireydellä on merkitystä ylitsesidonnan kuormansidontakykyyn.
Tuloksista kävi ilmi, että joissakin tapauksissa kuormansidonta löystyy ensimmäisen 100 kilometrin kuljetusmatkalla lähes puoleen alkuperäisestä, kun kuormansidontaväline on esikiristetty lastauksen jälkeen 400 daN:n kireyteen. Mittauksissa ilmeni myös, että kuormaliina saattaa olla kiristimen vastakkaiselta puolelta kuormaa mitattuna jopa 100 daN:ia löysemmällä jo kiristyshetkellä. Tämä epätasaisesti jakaantuva kuormaliinan jännitys saattaa olla kuorman tiivistymisen lisäksi yksi syy kuormien löystymiseen kuljetuksen aikana.
Ylitsesidontaan käytettävän kuormaliinan löystyminen esimerkiksi 400 daN:sta 300 daN:iin heikentää kuormansidontaa yhden kuormaliinan osalta kitkakertoimesta riippuen 30–35 prosenttia. Tämä tarkoittaa kitkakertoimella 0,45 kuormansidontakyvyn heikkenemistä 0,65 tonnista 0,48 tonniin. Tämän kaltainen pudotus kuormansidontakykyyn voi muodostua hyvinkin merkittäväksi, kun kuormansidonta koostuu jopa useammasta kymmenestä kuormansidontaliinasta.