Käsihygieniakäytännöt terveyskeskuksen vuodeosastolla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa käsihygienian toteutumista käytännössä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Teoreettisessa osuudessa on käsitelty aiempia tutkimuksia käsihygieniakäytäntöihin liittyen, esitelty vuodeosastolla käytössä olevat hygieniasuositukset sekä perehdytty Suomessa vielä lähes tuntemattomaan mikrobikantaan. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Aineisto kerättiin havainnoimalla hoitajia potilaskontaktien aikana. Havainnot kirjattiin strukturoidulle havainnointilomakkeelle, joka laadittiin osastolla olevien sairaalahygieniaohjeiden perusteella. Havainnoitavia asioita olivat hoitajan käsien ihon kunto, korujen ja kynsilakan käyttö, käsien desinfiointi ennen potilaskontaktia ja sen jälkeen, käsihuuhteen levittämistekniikka ja käsihuuhteen määrä, sekä käsien desinfektio suojakäsineiden käytön yhteydessä. Hoitajat täyttivät havainnoinnin jälkeen itsearviointilomakkeen, jolla pyrittiin selvittämään heidän oma näkemyksensä käsihygienian toteutuksesta. Havainnointi toteutettiin kaksiosaisena, toukokuussa ja heinäkuussa 2010. Ensimmäisen osan havainnointeihin osallistui 12 hoitajaa, toisessa osassa havainnoitiin 14 hoitajan työskentelyä. Havainnointien välissä, kesäkuussa 2010, pidettiin opinnäytetyössä esitetyn teorian perusteella esitelmä käsihygieniaan liittyen, jonka kaikki osastolla työskentelevät hoitajat saivat myös kirjallisena. Jälkimmäisen havainnoinnin tarkoituksena oli selvittää mahdolliset muutokset hoitajien käsihygienian toteutuksessa.

Havainnointien aikana ei ilmennyt käsikorujen käyttöä lainkaan, myös hoitajien ihon kunto oli yleisesti hyvä. Kynsilakan käyttöä oli vähemmän havaittavissa esitelmän jälkeen, kuin sitä ennen. Parannuksia oli havaittavissa käsihuuhteen levittämistekniikassa, sekä huuhteen määrässä. Vaikka tekniikassa näkyi selkeä kehitys, oli siinä vielä paljon parannettavaa, varsinkin sormenpäiden huomioinnissa. Tartuntojen kannalta tärkein alue, eli sormenpäät, ovat muidenkin tutkimusten perusteella usein unohdettu alue. Kädet desinfioitiin ennen potilaskontaktia yhtä usein ennen esitelmää kuin sen jälkeen, mutta käsien desinfektio potilaskontaktin jälkeen suoritettiin huomattavasti useammin esitelmän jälkeen. Itsearviointilomakkeiden mukaan hoitajat desinfioivat kätensä useimmiten ennen suojainten pukemista, mutta havainnointien perusteella kädet desinfioidaan edeltävästi vain harvoin. Käsihuuhteen käyttö suojakäsineiden riisumisen jälkeen parani merkittävästi esitelmän jälkeen. Havainnointien aikana suojakäsineitä käytettiin potilaskohtaisina. Suojakäsineitä ei myöskään pesty eikä desinfioitu.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että lisäkoulutuksella on merkitystä käsihygienian käytännön toteutukselle. Vaikutuksen pituutta on tosin vaikea arvioida. On mahdollista, että opitut taidot unohtuvat nopeasti, jolloin koulutuksia tulisi tarjota melko tiheästi. Opitut asiat vaativat toistoa, jotta niistä muodostuisi rutiineja. Koulutuksilla tulisi pyrkiä toistojen avulla luomaan pysyviä toimintatapoja käytännön hoitotyöhön.

Hand hygiene policies in a health-care centre ward

The purpose of this thesis was to examine hand hygiene compliance in practice in a health-care centre ward. Earlier studies concerning hand hygiene policies and hygiene instruction used in the ward are presented, and an almost unknown microbe strain in Finland is introduced, in the theoretical part of the thesis. The method used in the study was quantitative. The data were collected by observing the nurses during the patient contact. The observations were documented on a structured observation form, which was based on the hand hygiene instructions used on the ward. Under observation was the skin condition of the nurses` hands, usage of jewellery and nail polish, hand disinfection before coming up to a patient and after leaving a patient, disinfection technique and the amount of alcohol-based hand rub, and hand disinfection while using gloves. After the observation the nurses filled in a self-assessment form that was used to find out the nurses` insight of implementing hand hygiene. The observations were carried out in two parts, in May and July 2010. Twelve nurses were observed in the first part and 14 nurses in the second part. Between the observations, in June 2010, a lecture about hand hygiene was held, based on the theoretical part of the thesis. All the nurses on the ward got the contents of the lecture in writing. The purpose on the latter part of the observation was to determine the possible change in the hand hygiene implementations.

There was no jewellery used during the observations. The skin condition on the nurses` hands was generally good. The use of nail polish had decreased after the lecture. Improvement was detected in the disinfection technique and in the amount on alcohol-based hand rub. Even though there was a distinct development in the technique, there is still a lot to improve, especially in paying attention to the fingertips. The most important area concerning cross-infections, the fingertips, are also based on other studies often forgotten. Hands were disinfected before coming up to a patient equally often before and after the intervention, but hands were disinfected after leaving a patient notably more often after the lecture than before. Based on the self-assessment forms nurses disinfect their hands in the most cases before putting on gloves, but based on the observations hands were disinfected beforehand rarely. The usage of hand rub disinfectant after using gloves improved significantly after the lecture. During the observations the gloves were patient-specific and not washed or disinfected.

In conclusion, based on the results of the study, further education improves compliance in hand hygiene practices. The length of the effect is hard to evaluate. It is possible that the learned skills are rapidly forgotten, so education should be offered rather frequently. New skills need repetition, so they can become routines. Further education should by repetition aim to create permanent policies in practical nursing.