Korppinen-järven kunnostus
Paananen, Krista (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002062127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002062127
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Korppinen-järven kunnostuksesta Korppinen kuntoon ry:n toimeksiantona. Korppinen-järven tilaa heikentävät korkeat ravinnepitoisuudet ja humuskuormitus. Järvessä ovat ongelmana myös alusveden hapettomuus, korkea klorofyllipitoisuus sekä ylitiheä ja pienikokoinen kalakanta. Korppinen kuntoon ry on perustettu keväällä 2018. Järven kunnostusidea syntyi, kun paikalliset ihmiset huolestuivat järven tilasta. Paikalliset kokivat Korppinen-järvellä erityisen huonoksi uintimahdollisuudet, vedenlaadun, valuma-alueelta tulevan kuormituksen määrän, verkkojen limoittumisen ja vedenpinnan korkeuden. Korppinen-järven kunnostus on osa suurempaa monitoimikosteikkohanketta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä hankkeeseen rahoitusmahdollisuuksia ja suunnitella jo käytössä olevan rahoituksen jaksottamista. Korpinen järven kunnostukseen kuuluivat tehokalastus ja kosteikon suunnittelu. Työssä tutkittiin myös maatalouden suojavyöhykkeitä ja metsätalouden hajakuormituksen vaikutuksia vesistöön.
Tämän opinnäytetyön tarkastelun perusteella monitoimikosteikko tulee vähentämään Korppiseen tulevaa kuormitusta, vaikka vesiensuojelullinen ohjearvo kosteikon koossa ei täytykään. Pelloilta tulevaa ulkoista kuormitusta saataisiin vähennettyä suojavyöhykkeillä. Uusien tutkimusten mukaan metsätalouden kuormituksen osuus on huomattavasti suurempi kuin aiemmin on arvioitu. Tehokalastus tulee vähentämään Korppinen-järven sisäistä kuormitusta. Vedenpinnan nosto parantaisi virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hankkeeseen voidaan hakea rahoitusta vielä useasta eri lähteestä. Järven kunnostaminen on hidas prosessi, joka vie vuosia ja tulokset näkyvät vasta pitkäaikaisen hoidon jälkeen. Jotta järvi saadaan kunnostettua, täytyy yleensä käyttää useampaa kunnostusmenetelmää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä hankkeeseen rahoitusmahdollisuuksia ja suunnitella jo käytössä olevan rahoituksen jaksottamista. Korpinen järven kunnostukseen kuuluivat tehokalastus ja kosteikon suunnittelu. Työssä tutkittiin myös maatalouden suojavyöhykkeitä ja metsätalouden hajakuormituksen vaikutuksia vesistöön.
Tämän opinnäytetyön tarkastelun perusteella monitoimikosteikko tulee vähentämään Korppiseen tulevaa kuormitusta, vaikka vesiensuojelullinen ohjearvo kosteikon koossa ei täytykään. Pelloilta tulevaa ulkoista kuormitusta saataisiin vähennettyä suojavyöhykkeillä. Uusien tutkimusten mukaan metsätalouden kuormituksen osuus on huomattavasti suurempi kuin aiemmin on arvioitu. Tehokalastus tulee vähentämään Korppinen-järven sisäistä kuormitusta. Vedenpinnan nosto parantaisi virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hankkeeseen voidaan hakea rahoitusta vielä useasta eri lähteestä. Järven kunnostaminen on hidas prosessi, joka vie vuosia ja tulokset näkyvät vasta pitkäaikaisen hoidon jälkeen. Jotta järvi saadaan kunnostettua, täytyy yleensä käyttää useampaa kunnostusmenetelmää.