Keväällä levitetyn kipsin vaikutukset suorakylvöpellolle
Alestalo, Laura (2011)
Alestalo, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035730
Tiivistelmä
Koe keväällä levitetyn kipsin vaikutuksista suorakylvöpellolle tehtiin Pukkilan Torpissa kasvukautena 2010. Kipsikoe toteutettiin yhteistyössä lannoitefirma Yara Suomi Oyj:n kanssa ja se oli osa Yaran ja Tekesin rahoittamaa TraP-projektia, jossa testataan kipsiä fosforikuormituksen hallintaan. Kokeen tavoitteena oli tuottaa kokemuksia TraP-projektille kipsin kevätlevityksestä suorakylvöpellolla ja saada koetuloksia kipsin vaikutuksista maahan sekä kasvuston ravinteiden ottoon.
Kokeessa käytettiin Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtaan kipsiä. Kipsiä syntyy fosforihappoteollisuuden sivutuotteena käsiteltäessä apatiittikiveä rikkihapolla. Kipsiä levitettiin koepellolle kosteankalkin levitysvaunulla kaksi tonnia hehtaarille ja neljä tonnia hehtaarille ennen kylvöä. Näitä aloja verrattiin keskenään, sekä koealaan johon ei levitetty lainkaan kipsiä. Tutkimuksia tehtiin kasvuston havainnoinnin lisäksi maa-, kasvusto- ja siemennäytteiden avulla. Kasvilajina kokeessa oli ohra.
Tutkimuksen maanäytteet antoivat selkeitä tuloksia. Kipsi nosti maaperän johtolukua. Kipsi soveltuu myös rikki ja kalsiumlannoitteeksi. Kasvustosta määritettyjen näytteiden perusteella tulokset osoittautuvat paremmiksi kahden tonnin kipsinlisäys- ja kipsittömän alan näytteissä, kuin neljän tonnin kipsinlisäysalan näytteissä. Myös jyvistä määritettyjen ravinnepitoisuuksien ja laatutekijöiden osalta useat näytteet osoittivat kahden tonnin kipsinlisäysalan ja kipsittömän alan jyvien olevan parempia neljän tonnin kipsinlisäysalan jyviin nähden. Erot kasvustonäytteissä, jyvien ravinnepitoisuuksissa ja laatutekijöissä olivat kuitenkin hyvin pieniä.
Tutkimukseni perusteella suorakylvöpeltoon kipsin levitysmääräksi keväällä kaksi tonnia heh-taarille on parempi kuin neljä tonnia hehtaarille. Neljää tonnia kipsiä hehtaarille ei suositella kevätlevityksenä suorakylvössä, ettei johtoluku nouse liikaa ja vaikuta kasvin ravinteiden ottoon ja kasvin kasvuun.
Kokeessa käytettiin Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtaan kipsiä. Kipsiä syntyy fosforihappoteollisuuden sivutuotteena käsiteltäessä apatiittikiveä rikkihapolla. Kipsiä levitettiin koepellolle kosteankalkin levitysvaunulla kaksi tonnia hehtaarille ja neljä tonnia hehtaarille ennen kylvöä. Näitä aloja verrattiin keskenään, sekä koealaan johon ei levitetty lainkaan kipsiä. Tutkimuksia tehtiin kasvuston havainnoinnin lisäksi maa-, kasvusto- ja siemennäytteiden avulla. Kasvilajina kokeessa oli ohra.
Tutkimuksen maanäytteet antoivat selkeitä tuloksia. Kipsi nosti maaperän johtolukua. Kipsi soveltuu myös rikki ja kalsiumlannoitteeksi. Kasvustosta määritettyjen näytteiden perusteella tulokset osoittautuvat paremmiksi kahden tonnin kipsinlisäys- ja kipsittömän alan näytteissä, kuin neljän tonnin kipsinlisäysalan näytteissä. Myös jyvistä määritettyjen ravinnepitoisuuksien ja laatutekijöiden osalta useat näytteet osoittivat kahden tonnin kipsinlisäysalan ja kipsittömän alan jyvien olevan parempia neljän tonnin kipsinlisäysalan jyviin nähden. Erot kasvustonäytteissä, jyvien ravinnepitoisuuksissa ja laatutekijöissä olivat kuitenkin hyvin pieniä.
Tutkimukseni perusteella suorakylvöpeltoon kipsin levitysmääräksi keväällä kaksi tonnia heh-taarille on parempi kuin neljä tonnia hehtaarille. Neljää tonnia kipsiä hehtaarille ei suositella kevätlevityksenä suorakylvössä, ettei johtoluku nouse liikaa ja vaikuta kasvin ravinteiden ottoon ja kasvin kasvuun.