"Saa läheisyyttä, hellyyttä ja vastustuskykyä" : kyselytutkimus Oulun alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille 1-2-vuotiaan imetyksestä
Vataja, Päivi; Hiltula, Sanna (2011)
Vataja, Päivi
Hiltula, Sanna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198695
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto
Tekijät: Sanna Hiltula ja Päivi Vataja
Opinnäytetyön nimi: ”Saa läheisyyttä, hellyyttä ja vastustuskykyä.”
Kyselytutkimus Oulun alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille 1–2-vuotiaan imetyksestä
Työn ohjaajat: Pirjo Juujärvi ja Seija Mattila
Kevät 2011 52 + 7 liitesivua
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien mielipiteitä taaperoimetyksestä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota on mahdollista hyödyntää terveydenhoitajan työnkuvan kehittämisessä sekä lisä- ja imetyskoulutuksen suunnittelussa.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Kyselylomakkeen kysymykset olivat avoimia ja vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tiedonantajiksi valittiin Oulun alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajia, sillä he työskentelevät päivittäin imetysasioiden parissa. Palautuneita vastauslomakkeita oli yhteensä kuusitoista (16) kahdestakymmenestä (20) lähetetystä kyselylomakkeesta.
Tutkimuksen aineiston perusteella kaikki terveydenhoitajat olivat saaneet lisäkoulutusta imetysasioissa, mutta vain muutama oli käynyt varsinaisen imetysohjaajakoulutuksen. Terveydenhoitajat kaipasivat näyttöön perustuvaa tietoa taaperoimetyksestä. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että yli 1-vuotiaan imetys vahvistaa äidin ja lapsen suhdetta, ja tukivat sekä kannustivat äitiä jatkamaan taaperoimetystä. Loput terveydenhoitajat eivät ajatelleet taaperoimetyksestä olevan hyötyä ja kokivat sen olevan lähtöisin äidin halusta, ei lapsen tarpeesta. Aineiston mukaan terveydenhoitajat ajattelivat taaperoimetyksestä olevan haittaa hampaille sekä kiinteiden ruoka-aineiden syömisen totutteluun. Myös äidin jaksamista pohdittiin. Lähes kaikki terveydenhoitajat olivat kohdanneet työssään 1–2-vuotiasta lasta imettävän äidin. Taaperoimetys koettiin vaikeaksi puheeksiotettavana aiheena. Ohjausmenetelminä terveydenhoitajat käyttivät kertomansa mukaan vain suullista ohjausta. Ohjaussisällöt koostuivat normaaliin neuvolaseurantaan kuuluvista asioista ja mikäli lasta taaperoimetettiin, tarkkailivat terveydenhoitajat lapsen iän mukaista kehitystä tarkemmin.
Aineistosta kävi lisäksi ilmi, että imetyskoulutuksella oli merkitystä taaperoimetykseen suhtautumisessa. Ne terveydenhoitajat, joilla oli enemmän imetykseen liittyvää koulutusta taustalla, ajattelivat positiivisemmin taaperoimetyksestä kuin muut vastaajat. Nuorempien vastaajien mielipide taaperoimetyksestä oli positiivisempi kuin vanhempien terveydenhoitajien.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajille suunnatun lisä- ja imetyskoulutuksen suunnittelussa sekä terveydenhoitajan työnkuvan kehittämisessä. Jatkossa voisi tutkia millaista ohjausta 1–2-vuotiasta lasta imettäneet äidit ovat saaneet ja miten heidän pitkään imetykseensä on suhtauduttu terveydenhuollossa.
Asiasanat: Imetys, taaperoimetys, terveydenhoitaja, mielipide
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan suuntautumisvaihtoehto
Tekijät: Sanna Hiltula ja Päivi Vataja
Opinnäytetyön nimi: ”Saa läheisyyttä, hellyyttä ja vastustuskykyä.”
Kyselytutkimus Oulun alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille 1–2-vuotiaan imetyksestä
Työn ohjaajat: Pirjo Juujärvi ja Seija Mattila
Kevät 2011 52 + 7 liitesivua
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien mielipiteitä taaperoimetyksestä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota on mahdollista hyödyntää terveydenhoitajan työnkuvan kehittämisessä sekä lisä- ja imetyskoulutuksen suunnittelussa.
Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Kyselylomakkeen kysymykset olivat avoimia ja vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tiedonantajiksi valittiin Oulun alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajia, sillä he työskentelevät päivittäin imetysasioiden parissa. Palautuneita vastauslomakkeita oli yhteensä kuusitoista (16) kahdestakymmenestä (20) lähetetystä kyselylomakkeesta.
Tutkimuksen aineiston perusteella kaikki terveydenhoitajat olivat saaneet lisäkoulutusta imetysasioissa, mutta vain muutama oli käynyt varsinaisen imetysohjaajakoulutuksen. Terveydenhoitajat kaipasivat näyttöön perustuvaa tietoa taaperoimetyksestä. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että yli 1-vuotiaan imetys vahvistaa äidin ja lapsen suhdetta, ja tukivat sekä kannustivat äitiä jatkamaan taaperoimetystä. Loput terveydenhoitajat eivät ajatelleet taaperoimetyksestä olevan hyötyä ja kokivat sen olevan lähtöisin äidin halusta, ei lapsen tarpeesta. Aineiston mukaan terveydenhoitajat ajattelivat taaperoimetyksestä olevan haittaa hampaille sekä kiinteiden ruoka-aineiden syömisen totutteluun. Myös äidin jaksamista pohdittiin. Lähes kaikki terveydenhoitajat olivat kohdanneet työssään 1–2-vuotiasta lasta imettävän äidin. Taaperoimetys koettiin vaikeaksi puheeksiotettavana aiheena. Ohjausmenetelminä terveydenhoitajat käyttivät kertomansa mukaan vain suullista ohjausta. Ohjaussisällöt koostuivat normaaliin neuvolaseurantaan kuuluvista asioista ja mikäli lasta taaperoimetettiin, tarkkailivat terveydenhoitajat lapsen iän mukaista kehitystä tarkemmin.
Aineistosta kävi lisäksi ilmi, että imetyskoulutuksella oli merkitystä taaperoimetykseen suhtautumisessa. Ne terveydenhoitajat, joilla oli enemmän imetykseen liittyvää koulutusta taustalla, ajattelivat positiivisemmin taaperoimetyksestä kuin muut vastaajat. Nuorempien vastaajien mielipide taaperoimetyksestä oli positiivisempi kuin vanhempien terveydenhoitajien.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajille suunnatun lisä- ja imetyskoulutuksen suunnittelussa sekä terveydenhoitajan työnkuvan kehittämisessä. Jatkossa voisi tutkia millaista ohjausta 1–2-vuotiasta lasta imettäneet äidit ovat saaneet ja miten heidän pitkään imetykseensä on suhtauduttu terveydenhuollossa.
Asiasanat: Imetys, taaperoimetys, terveydenhoitaja, mielipide