Maahanmuuttajalapsen sopeutuminen suomalaiseen yleisluokkaan
Järvinen, Nelly; Asplund, Annika; Krasnova, Olga (2011)
Järvinen, Nelly
Asplund, Annika
Krasnova, Olga
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198777
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198777
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvataan miten eri tekijät vaikuttavat maahanmuuttajalasten sopeutu-miseen yleisluokkaan. Tavoitteena oli, että maahanmuuttajalasten parissa työskentele-vät saavat tietoa eri tekijöistä, jotka edesauttavat lapsen sopeutumista.
Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytettiin Leiningerin auringonnousumalliteoriaa monikulttuurisesta hoitotyöstä. Malli auttaa ymmärtämään eri kulttuuritaustaisten las-ten ja perheiden kulttuurin laaja-alaisuutta ja sen vaikutusta ihmisten arvoihin ja käyt-täytymiseen. Tätä teoriaa käytettiin työssämme soveltuvin osin. Tämän teorian avulla selvitettiin eri tekijöiden vaikuttavuutta lasten sopeutumiseen. Lisäksi tutkittiin lasten sopeutumista vanhempien ja opettajien näkökulmista.
Tutkimuskohteina olivat kahden kotkalaisen koulun viidennen luokan maahanmuutta-jaoppilaat, heidän vanhempansa ja opettajansa. Tutkimusmenetelmänä oli lapsille teemahaastattelu, vanhemmille ja opettajille kyselylomake, jossa oli sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui viisi lasta, heidän neljä vanhem-paansa ja neljä opettajaansa. Avoimet kysymykset sekä haastattelut analysoitiin sisäl-lönanalyysillä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisella analyysillä. Vasta-ukset käsiteltiin manuaalisesti. Tulokset esitetään vastaajien suorina lainauksina, lu-kuina sekä taulukoin.
Maahanmuuttajalapset olivat sopeutuneet yleisluokkaan hyvin. Sopeutumisessa kes-keisin tekijä oli suomenkielen oppiminen. Muita sopeutumista edesauttavia tekijöitä olivat suomalaiset kaverit ja luokanopettajan tuki, oman kulttuurin säilyttäminen, kiinnostus suomalaiseen kulttuuriin sekä perheen hyvä taloudellinen tilanne. Sopeu-tumista suomalaiseen yleisluokkaan helpotti myös se, että vanhemmat suhtautuivat koulunkäyntiin positiivisesti ja lapsilla oli motivaatiota opiskeluun. Sopeutumista vai-keuttivat luokkien liian suuri koko, tuntiresurssien vähäisyys, kouluavustajan puuttu-minen, valmentavan luokan riittämätön suomenkielen opetus sekä yhteiskunnan ta-loudellisen tuen määrä kouluille. Sopeutumista hidasti myös kiusatuksi tuleminen ul-komaalaisuuden vuoksi sekä sukulaistukiverkoston puuttuminen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sopeutumisen onnistumiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten tuki huomioiden lapsen erilaiset taustalla vaikuttavat tekijät.
Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytettiin Leiningerin auringonnousumalliteoriaa monikulttuurisesta hoitotyöstä. Malli auttaa ymmärtämään eri kulttuuritaustaisten las-ten ja perheiden kulttuurin laaja-alaisuutta ja sen vaikutusta ihmisten arvoihin ja käyt-täytymiseen. Tätä teoriaa käytettiin työssämme soveltuvin osin. Tämän teorian avulla selvitettiin eri tekijöiden vaikuttavuutta lasten sopeutumiseen. Lisäksi tutkittiin lasten sopeutumista vanhempien ja opettajien näkökulmista.
Tutkimuskohteina olivat kahden kotkalaisen koulun viidennen luokan maahanmuutta-jaoppilaat, heidän vanhempansa ja opettajansa. Tutkimusmenetelmänä oli lapsille teemahaastattelu, vanhemmille ja opettajille kyselylomake, jossa oli sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui viisi lasta, heidän neljä vanhem-paansa ja neljä opettajaansa. Avoimet kysymykset sekä haastattelut analysoitiin sisäl-lönanalyysillä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisella analyysillä. Vasta-ukset käsiteltiin manuaalisesti. Tulokset esitetään vastaajien suorina lainauksina, lu-kuina sekä taulukoin.
Maahanmuuttajalapset olivat sopeutuneet yleisluokkaan hyvin. Sopeutumisessa kes-keisin tekijä oli suomenkielen oppiminen. Muita sopeutumista edesauttavia tekijöitä olivat suomalaiset kaverit ja luokanopettajan tuki, oman kulttuurin säilyttäminen, kiinnostus suomalaiseen kulttuuriin sekä perheen hyvä taloudellinen tilanne. Sopeu-tumista suomalaiseen yleisluokkaan helpotti myös se, että vanhemmat suhtautuivat koulunkäyntiin positiivisesti ja lapsilla oli motivaatiota opiskeluun. Sopeutumista vai-keuttivat luokkien liian suuri koko, tuntiresurssien vähäisyys, kouluavustajan puuttu-minen, valmentavan luokan riittämätön suomenkielen opetus sekä yhteiskunnan ta-loudellisen tuen määrä kouluille. Sopeutumista hidasti myös kiusatuksi tuleminen ul-komaalaisuuden vuoksi sekä sukulaistukiverkoston puuttuminen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sopeutumisen onnistumiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten tuki huomioiden lapsen erilaiset taustalla vaikuttavat tekijät.