Evaluation of extracellular nucleotide turnover in vascular endothelial cells under normal and hypoxic states
Tallgrén, Camilla (2011)
Tallgrén, Camilla
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105178241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105178241
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Sirpa Jalkasen tutkimusryhmä, joka on osa Turun yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa. Tutkimusryhmä on keskittynyt tutkimaan erityisesti leukosyyttiliikennettä ja adheesiota.
Solun ulkopuoliset nukleotidit, kuten ATP ja ADP toimivat sekä solun sisäisinä energiamolekyyleinä, että solun ulkopuolisina signalointimolekyyleinä useimmissa kudoksissa ja elimissä. Etenkin ATP on osallisena useissa fysiologisissa ja patologisissa tehtävissä toimien esimerkiksi tulehdusta edistävänä tekijänä. Solut vapauttavat puriineja ja pyrimidiinejä solun ulkopuoliseen tilaan mm. erilaisten stressitilojen, kuten vähentyneen hapen määrän eli hypoksian vaikutuksesta. Useissa tutkimuksissa hypoksian on todettu olevan yhteydessä uusien verisuonten muodostumiseen eli angiogeneesiin ja siten myös syövän syntyyn.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia akuutin hypoksian (4-24 h; 1% O2) seurauksia ihmisen napanuoran laskimon endoteelisoluissa (HUVEC). Myös hypoksian jälkeisen toipumisen vaikutuksia tutkittiin (1 h). Tuloksia verrattiin solun normaaliin hapensaantiin ruumiinlämpötilassa.
Nukleotideja muuntavien ektoentsyymien aktiivisuudet määritettiin 3H- leimattujen substraattien avulla käyttäen ohutlevykromatografiaa (TLC). Solujen tyrosiinikinaasifosforylaatiostatusta analysoitiin Western Blot -analyysin ja immunofluoresenssivärjäysten avulla. Solun ulkopuolelle vapautuvien ATP:n ja ADP:n konsentraatiot määritettiin bioluminesenssipohjaisella menetelmällä, joka perustuu lusiferiini-lusiferaasireaktioon.
Tulosten mukaan akuutilla hypoksialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia solun ulkopuolisiin nukleotidipitoisuuksiin. Lisäksi solujen fosforylaatio väheni akuutin hypoksian vaikutuksesta. Mielenkiintoista oli, että endoteelin ekto-nukleotidaasiaktiivisuudet lisääntyivät hieman hypoksian seurauksesta ja ATP:a muodostavan mekanismin todettiin olevan aktivoitunut.
Solun ulkopuoliset nukleotidit, kuten ATP ja ADP toimivat sekä solun sisäisinä energiamolekyyleinä, että solun ulkopuolisina signalointimolekyyleinä useimmissa kudoksissa ja elimissä. Etenkin ATP on osallisena useissa fysiologisissa ja patologisissa tehtävissä toimien esimerkiksi tulehdusta edistävänä tekijänä. Solut vapauttavat puriineja ja pyrimidiinejä solun ulkopuoliseen tilaan mm. erilaisten stressitilojen, kuten vähentyneen hapen määrän eli hypoksian vaikutuksesta. Useissa tutkimuksissa hypoksian on todettu olevan yhteydessä uusien verisuonten muodostumiseen eli angiogeneesiin ja siten myös syövän syntyyn.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia akuutin hypoksian (4-24 h; 1% O2) seurauksia ihmisen napanuoran laskimon endoteelisoluissa (HUVEC). Myös hypoksian jälkeisen toipumisen vaikutuksia tutkittiin (1 h). Tuloksia verrattiin solun normaaliin hapensaantiin ruumiinlämpötilassa.
Nukleotideja muuntavien ektoentsyymien aktiivisuudet määritettiin 3H- leimattujen substraattien avulla käyttäen ohutlevykromatografiaa (TLC). Solujen tyrosiinikinaasifosforylaatiostatusta analysoitiin Western Blot -analyysin ja immunofluoresenssivärjäysten avulla. Solun ulkopuolelle vapautuvien ATP:n ja ADP:n konsentraatiot määritettiin bioluminesenssipohjaisella menetelmällä, joka perustuu lusiferiini-lusiferaasireaktioon.
Tulosten mukaan akuutilla hypoksialla ei ollut merkittäviä vaikutuksia solun ulkopuolisiin nukleotidipitoisuuksiin. Lisäksi solujen fosforylaatio väheni akuutin hypoksian vaikutuksesta. Mielenkiintoista oli, että endoteelin ekto-nukleotidaasiaktiivisuudet lisääntyivät hieman hypoksian seurauksesta ja ATP:a muodostavan mekanismin todettiin olevan aktivoitunut.