Belysningsstyrningar med KNX : projektering, design och programmering
Sundqvist, Dennis (2011)
Sundqvist, Dennis
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105178382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105178382
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee isompien kiinteistöjen valaistuksenohjausta KNX-kiinteistöautomaatiolla. Asiakirjasta löytyy tietoa KNX:stä, sen ohjaus- ja valvontamahdollisuuksista sekä eri käyttökohteista. Tämän lisäksi kuvaillaan myös sen toiminnot, rakenne, projektin hallinnointi ja ohjelmointi KNX:in omalla ETS-ohjelmointityökalulla.
KNX on maailman ainoa standardoitu automaatiojärjestelmä, jonka käyttökohde on nimenomaan kiinteistöautomaatio. Sitä käytetään sekä suurissa että pienissä kiinteistöissä valvomaan esimerkiksi valaistusta, lämmitystä, jäähdytystä ja ilmastointia sekä suorittamaan hälytyksiä. KNX-laitteet kommunikoivat keskenään ilman keskustietokonetta, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisella laitteella on omaa älyä. Laitteiden välinen viestintä tapahtuu yleensä parikaapeliyhteydellä, jota käytettiin tässäkin projektissa, mutta kommunikointi voidaan toteuttaa myös sähkökaapelilla tai se voi toimia langattoman tiedonsiirron varassa.
Lopuksi työssä kuvataan KNX-ohjaustoiminnot koskien ohjattavia tiloja sekä käytetyt ohjaus- ja valvontatehtävät. KNX-järjestelmän avulla on saatu aikaan mukava, käyttäjäystävällinen ja moitteeton laitteisto. Työssä selvitetään KNX-järjestelmän käyttöönotto ja asennus. Selvitystä on havainnollistettu kuvien avulla. Lopputyön tuloksena syntyi energiatehokas ja käyttäjäystävällinen laitteisto, jossa on monia toimintoja eri tilojen valaistuksen ohjaamiseen.
KNX on maailman ainoa standardoitu automaatiojärjestelmä, jonka käyttökohde on nimenomaan kiinteistöautomaatio. Sitä käytetään sekä suurissa että pienissä kiinteistöissä valvomaan esimerkiksi valaistusta, lämmitystä, jäähdytystä ja ilmastointia sekä suorittamaan hälytyksiä. KNX-laitteet kommunikoivat keskenään ilman keskustietokonetta, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisella laitteella on omaa älyä. Laitteiden välinen viestintä tapahtuu yleensä parikaapeliyhteydellä, jota käytettiin tässäkin projektissa, mutta kommunikointi voidaan toteuttaa myös sähkökaapelilla tai se voi toimia langattoman tiedonsiirron varassa.
Lopuksi työssä kuvataan KNX-ohjaustoiminnot koskien ohjattavia tiloja sekä käytetyt ohjaus- ja valvontatehtävät. KNX-järjestelmän avulla on saatu aikaan mukava, käyttäjäystävällinen ja moitteeton laitteisto. Työssä selvitetään KNX-järjestelmän käyttöönotto ja asennus. Selvitystä on havainnollistettu kuvien avulla. Lopputyön tuloksena syntyi energiatehokas ja käyttäjäystävällinen laitteisto, jossa on monia toimintoja eri tilojen valaistuksen ohjaamiseen.