Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen : Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen
Risku, Susanna; Rosendahl, Sanna (2011)
Risku, Susanna
Rosendahl, Sanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168109
Tiivistelmä
Asennonhallinta on kaiken toiminnan edellytys ja käsitteenä moniulotteinen. Asennonhallinta rakentuu hermoston ja tuki- ja liikuntaelimistön jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jolloin tarkoituksenmukainen ja tavoitteen mukainen hallinta on monen prosessin yhteistyötä. Aivoverenkiertohäiriön myötä asennonhallinta usein heikentyy ja taustalta onkin tärkeä pystyä tunnistamaan asennonhallintaa vaikeuttavat syyt. Kehittämistehtävämme tarkoituksena oli kehittää aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaa heikentävien syiden tunnistamisen tueksi tutkimislomake. Lisäksi kehittämistehtävän kirjallisen osion tarkoituksena on toimia arvioinnin ohjeena.
Tässä kehittämistehtävässä jaottelimme asennonhallinnan käsitteen sensorisiin prosesseihin, havaintotoimintoihin ja tiedonkäsittelyyn, motorisiin prosesseihin sekä tuki- ja liikuntaelimistön keskeisiin tekijöihin. Kehittämistehtävässä kuvaamme miten edellä mainitut prosessit toimivat tavallisesti, mikä toiminnassa on muuttunut aivoverenkiertohäiriön myötä sekä miten kyseisiä toimintoja tavallisesti tutkitaan neurologisessa fysioterapiassa. Aivoverenkiertohäiriö on yksilön koko toimintaa säätelevän systeemin sairaus, jolloin yhden prosessin vaurio heijastuu väistämättä asennon hallintaan eri tilanteissa ja ympäristöissä. Tämän vuoksi olemme koostaneet kirjallisuuskatsauksen asennonhallinnan eri prosesseista laajasti, sisällyttäen tutkimiseen ajatuksen kuntoutujan kokonaisvaltaisuudesta.
Kehittämistyön tuloksena rakensimme neurologisen kuntoutujan asennonhallinnan tutkimislomakkeen työvälineeksi omaan työhömme kuntoutujan alkutilanteen kartoituksen ja fysioterapiaprosessin suunnittelun tueksi. Kirjallisen työn osio 4 AVH-kuntoutujan asennonhallinnan arviointi toimii lomakkeen käytön ja fysioterapeuttisen tutkimisen ohjeena. Lomakkeen rakenne on kirjallisen työn kaltainen, jolloin tutkimisen eri osioihin on vaivatonta perehtyä. Kehittämistehtävän myötä fysioterapeuttisen ongelman tunnistaminen helpottuu ja tavoitteen asettaminen sekä terapeuttinen harjoittelu kohdentuu entistä tehokkaammin.
Jatkossa tutkimislomake siirtyy käyttöön, jonka myötä lomakkeen jatkokehittämisen kohteet voidaan havaita. Tavoitteena on kehittää kuntoutujan arviointiin rauhallinen työtila, jolloin kuntoutujan voimavarat voidaan havaita paremmin. Lisäksi jatkossa ohjeistusta voitaisiin täydentää kuvallisin ohjein tukemaan kuntoutujien ohjaamista tutkimistilanteessa.
Tässä kehittämistehtävässä jaottelimme asennonhallinnan käsitteen sensorisiin prosesseihin, havaintotoimintoihin ja tiedonkäsittelyyn, motorisiin prosesseihin sekä tuki- ja liikuntaelimistön keskeisiin tekijöihin. Kehittämistehtävässä kuvaamme miten edellä mainitut prosessit toimivat tavallisesti, mikä toiminnassa on muuttunut aivoverenkiertohäiriön myötä sekä miten kyseisiä toimintoja tavallisesti tutkitaan neurologisessa fysioterapiassa. Aivoverenkiertohäiriö on yksilön koko toimintaa säätelevän systeemin sairaus, jolloin yhden prosessin vaurio heijastuu väistämättä asennon hallintaan eri tilanteissa ja ympäristöissä. Tämän vuoksi olemme koostaneet kirjallisuuskatsauksen asennonhallinnan eri prosesseista laajasti, sisällyttäen tutkimiseen ajatuksen kuntoutujan kokonaisvaltaisuudesta.
Kehittämistyön tuloksena rakensimme neurologisen kuntoutujan asennonhallinnan tutkimislomakkeen työvälineeksi omaan työhömme kuntoutujan alkutilanteen kartoituksen ja fysioterapiaprosessin suunnittelun tueksi. Kirjallisen työn osio 4 AVH-kuntoutujan asennonhallinnan arviointi toimii lomakkeen käytön ja fysioterapeuttisen tutkimisen ohjeena. Lomakkeen rakenne on kirjallisen työn kaltainen, jolloin tutkimisen eri osioihin on vaivatonta perehtyä. Kehittämistehtävän myötä fysioterapeuttisen ongelman tunnistaminen helpottuu ja tavoitteen asettaminen sekä terapeuttinen harjoittelu kohdentuu entistä tehokkaammin.
Jatkossa tutkimislomake siirtyy käyttöön, jonka myötä lomakkeen jatkokehittämisen kohteet voidaan havaita. Tavoitteena on kehittää kuntoutujan arviointiin rauhallinen työtila, jolloin kuntoutujan voimavarat voidaan havaita paremmin. Lisäksi jatkossa ohjeistusta voitaisiin täydentää kuvallisin ohjein tukemaan kuntoutujien ohjaamista tutkimistilanteessa.