Kun pienet sormet väreihin tarttuu : Päiväkotien työntekijöiden kokemuksia Lastenkulttuurikeskus Verson taidetoiminnasta
Rostedt, Hillevi; Toivanen, Piia (2011)
Rostedt, Hillevi
Toivanen, Piia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104274944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104274944
Tiivistelmä
Rostedt, Hillevi & Toivanen Piia. Kun pienet sormet väreihin tarttuu. Päiväkotien työntekijöiden kokemuksia Lastenkulttuurikeskus Verson taidetoiminnasta. Diak Itä, Pieksämäki, Kevät 2011, 60 sivua, 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaalialan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Työn yhteistyökumppani oli Varkauden ja Pieksämäen seudulla toimiva Lastenkulttuurikeskus Verso. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten Lastenkulttuurikeskus Verson kanssa yhteistyötä tekevien päiväkotien työntekijät ovat kokeneet vuosina 2009–2010 päiväkodeissa toteutetun Lastenkulttuurikeskus Verson taidetoiminnan.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ne päiväkodin työntekijät, jotka olivat osallistuneet Lastenkulttuurikeskus Verson järjestämään taidetoimintaan. Kohderyhmään kuului 15 päiväkotia Verson toiminta-alueelta. Tutkimukseen vastasi 43 työntekijää. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli 68 %. Opinnäytetyön tutkimusotteemme oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Aineisto tutkimukseen kerättiin kyselylomakkeilla postikyselynä. Lomakkeessa oli strukturoituja, puolistrukturoituja sekä avoimia kysymyksiä.
Tuloksista ilmeni, että eniten päiväkodeissa Verso oli järjestänyt värivarjoteatteria ja varjoteatteria ja vähiten paperipajoja sekä teatteri- ja draamapajoja. Päiväkodin työntekijät olivat Verson järjestämän taidetoiminnan jälkeen jatkaneet toimintaa päiväkodeissa. Työntekijät halusivat Versolta erityisesti enemmän nukketeatteriin ja draamaan liittyvää toimintaa, sekä lisää Lastenkulttuurikeskus Verson järjestämiä valmiita esityksiä. Suurin osa työntekijöistä näki itsensä ohjaajan tai apuohjaajan rooleissa Verson toiminnan aikana. Lähes kaikki (98 %) vastaajat pitivät toiminnan ulkopuolista vetäjää hyvänä tai erittäin hyvänä asiana. Järjestelyjä, joita koitui päiväkodeille, olivat tilojen järjestelyt, materiaalien kerääminen ja esivalmistelut sekä aikataulujen sopiminen. Työntekijöistä 84 % ei toivonut Versolta ohjausta/koulutusta ennen toiminnan alkua.
Tutkimuksessa selvisi, että päiväkodin työntekijöiden ja Lastenkulttuurikeskus Verson välinen yhteistyö toimi pääsääntöisesti hyvin. Vastauksista kuitenkin ilmeni, että päiväkodin työntekijät toivoivat Lastenkulttuurikeskus Verson jatkossa kiinnittävän huomiota työntekijöiden rooliin ja lasten ikätason mukaiseen toimintaan. Tarkemmin toiminnan läpi käyminen yhdessä päiväkodin työntekijöiden kanssa selventäisi päiväkodin työntekijöiden roolia. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta Lastenkulttuurikeskus Versolla on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa.
Asiasanat: Lastenkulttuuri, taidekasvatus, varhaiskasvatus, päivähoito, kvantitatiivinen tutkimus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaalialan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Työn yhteistyökumppani oli Varkauden ja Pieksämäen seudulla toimiva Lastenkulttuurikeskus Verso. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten Lastenkulttuurikeskus Verson kanssa yhteistyötä tekevien päiväkotien työntekijät ovat kokeneet vuosina 2009–2010 päiväkodeissa toteutetun Lastenkulttuurikeskus Verson taidetoiminnan.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ne päiväkodin työntekijät, jotka olivat osallistuneet Lastenkulttuurikeskus Verson järjestämään taidetoimintaan. Kohderyhmään kuului 15 päiväkotia Verson toiminta-alueelta. Tutkimukseen vastasi 43 työntekijää. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli 68 %. Opinnäytetyön tutkimusotteemme oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Aineisto tutkimukseen kerättiin kyselylomakkeilla postikyselynä. Lomakkeessa oli strukturoituja, puolistrukturoituja sekä avoimia kysymyksiä.
Tuloksista ilmeni, että eniten päiväkodeissa Verso oli järjestänyt värivarjoteatteria ja varjoteatteria ja vähiten paperipajoja sekä teatteri- ja draamapajoja. Päiväkodin työntekijät olivat Verson järjestämän taidetoiminnan jälkeen jatkaneet toimintaa päiväkodeissa. Työntekijät halusivat Versolta erityisesti enemmän nukketeatteriin ja draamaan liittyvää toimintaa, sekä lisää Lastenkulttuurikeskus Verson järjestämiä valmiita esityksiä. Suurin osa työntekijöistä näki itsensä ohjaajan tai apuohjaajan rooleissa Verson toiminnan aikana. Lähes kaikki (98 %) vastaajat pitivät toiminnan ulkopuolista vetäjää hyvänä tai erittäin hyvänä asiana. Järjestelyjä, joita koitui päiväkodeille, olivat tilojen järjestelyt, materiaalien kerääminen ja esivalmistelut sekä aikataulujen sopiminen. Työntekijöistä 84 % ei toivonut Versolta ohjausta/koulutusta ennen toiminnan alkua.
Tutkimuksessa selvisi, että päiväkodin työntekijöiden ja Lastenkulttuurikeskus Verson välinen yhteistyö toimi pääsääntöisesti hyvin. Vastauksista kuitenkin ilmeni, että päiväkodin työntekijät toivoivat Lastenkulttuurikeskus Verson jatkossa kiinnittävän huomiota työntekijöiden rooliin ja lasten ikätason mukaiseen toimintaan. Tarkemmin toiminnan läpi käyminen yhdessä päiväkodin työntekijöiden kanssa selventäisi päiväkodin työntekijöiden roolia. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta Lastenkulttuurikeskus Versolla on mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa.
Asiasanat: Lastenkulttuuri, taidekasvatus, varhaiskasvatus, päivähoito, kvantitatiivinen tutkimus