Kuntoutujien kokemuksia päihdekuntoutuksesta : "Mä aloin tajuta, että sain täältä apua."
Laine, Katja (2011)
Laine, Katja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285067
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön päihdekuntoutujien kokemuksia integroidusta päihdekuntoutuksesta. Tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden näkökulmat ja ”äänet” pääsevät esille. Aineistoa tutkimukseen kerättiin yksilöteemahaastattelumenetelmää käyttäen. Tutkimukseen haastateltiin viittä Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön päihdekuntoutujaa. Haastateltavat valikoituivat tutkimukseen vapaaehtoisesti Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön työntekijän kautta. Haastateltavat olivat haastatteluhetkellä käyneet vähintään päihdekuntoutuksen kahden viikon perusjakson ja yhden viikon mittaisen intervallijakson. Haastattelut toteutettiin 2011 tammikuun aikana. Aineisto analysoitiin ryhmittelemällä saatu haastatteluaineisto kunkin teeman alle.
Tutkimustulokset osoittivat, että kuntoutumisen tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin täysraittius. Kuitenkin kysyttäessä kokemuksia tavoitteiden toteutumisesta kaikilta haastateltavilta ensimmäisenä esiin nousi terveys. Tasavertaisesti saavuttamattomia tavoitteita olivat vielä raittius ja ihmissuhteisiin liittyvät tavoitteet. Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön kuntoutusjaksot olivat toimineet ensisijaisena keinona tavoitteisiin pääsemisessä kaikilla haastateltavilla. Vertaistuen merkitys koettiin erittäin tärkeäksi tavoitteisiin pääsemissä. Tavoitteisiin pääsemisen esteeksi haastateltavat kokivat alkoholin. Tavoitteiden epäonnistumisen vähentämiseksi keinoina käytettiin erilaisia toimintoja esimerkiksi liikuntaa. Uhkatekijöitä tavoitteisiin pääsemisen estämiseksi tunnistettiin vasta jälkeenpäin.
Tutkimustulosten mukaan päihdekuntoutuksen vaikutus koettiin elämässä korvaamattomana ja tärkeänä, eikä kuntoutumista koettu mahdolliseksi ilman ammattiapua. Yhtä tärkeänä tuloksista esiin nousi päihdekuntoutuksen kautta saatu vertaistuki.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden näkökulmat ja ”äänet” pääsevät esille. Aineistoa tutkimukseen kerättiin yksilöteemahaastattelumenetelmää käyttäen. Tutkimukseen haastateltiin viittä Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön päihdekuntoutujaa. Haastateltavat valikoituivat tutkimukseen vapaaehtoisesti Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön työntekijän kautta. Haastateltavat olivat haastatteluhetkellä käyneet vähintään päihdekuntoutuksen kahden viikon perusjakson ja yhden viikon mittaisen intervallijakson. Haastattelut toteutettiin 2011 tammikuun aikana. Aineisto analysoitiin ryhmittelemällä saatu haastatteluaineisto kunkin teeman alle.
Tutkimustulokset osoittivat, että kuntoutumisen tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin täysraittius. Kuitenkin kysyttäessä kokemuksia tavoitteiden toteutumisesta kaikilta haastateltavilta ensimmäisenä esiin nousi terveys. Tasavertaisesti saavuttamattomia tavoitteita olivat vielä raittius ja ihmissuhteisiin liittyvät tavoitteet. Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön kuntoutusjaksot olivat toimineet ensisijaisena keinona tavoitteisiin pääsemisessä kaikilla haastateltavilla. Vertaistuen merkitys koettiin erittäin tärkeäksi tavoitteisiin pääsemissä. Tavoitteisiin pääsemisen esteeksi haastateltavat kokivat alkoholin. Tavoitteiden epäonnistumisen vähentämiseksi keinoina käytettiin erilaisia toimintoja esimerkiksi liikuntaa. Uhkatekijöitä tavoitteisiin pääsemisen estämiseksi tunnistettiin vasta jälkeenpäin.
Tutkimustulosten mukaan päihdekuntoutuksen vaikutus koettiin elämässä korvaamattomana ja tärkeänä, eikä kuntoutumista koettu mahdolliseksi ilman ammattiapua. Yhtä tärkeänä tuloksista esiin nousi päihdekuntoutuksen kautta saatu vertaistuki.