Lean Process Development PVC Line
Paananen, Ville; van Ganswijk, Jan-Willem (2011)
Paananen, Ville
van Ganswijk, Jan-Willem
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168110
Tiivistelmä
Päättötyö projektin päätarkoituksena oli käyttää Lean-valmistamisen apuvälineitä ja metodeja lyhentämään mattojen läpimenoaikaa PVC-osastolla. Yritys halusi parantaa
valmistusprosessiaan vähentämällä eri tyyppisiä hukkia prosessista ja lisätäkseen tuotantoa.
Projektin alussa valmistusprosessi analysoitiin määrittelemällä koneiden kapasiteetit ja välivarastojen koot. Tämä nosti esiin muutamia pullonkauloja prosessista. Merkittävin pullonkaula oli viimeistelyleikkaus. Valmistettaessa 40x60 mattoja myös esileikkauksessa oli
kapasiteetin puutetta, kun verrataan PVC-linjan kapasiteettiin. Muun kokoisilla tuotteilla pullonkauloja ei esiintynyt.
Varastojen määrittämisen jälkeen kävi selväksi, ettei varastojen koko perustunut koneiden kapasiteetteihin. Sekä trukinkuljettaja, että esileikkausvaihe työnsivät tuotteita seuraavaan vaiheeseen ilman, että he huomioivat vaiheen kulutuksen. Tämä aiheutti paljon negatiivisia sivuvaikutuksia.
Kerätyt tiedot koottiin arvovirtakarttaan. Arvovirtakartta osoitti monia epäkohtia prosessista. Prosessin arvosuhde paljastui todella lhaiseksi: Läpimenoaika oli 155 kertaa pidempi, kuin itse arvoa tuottava valmistusaika. Tämä johtui suurimmaksi osaksi isoista välivarastoista. Myös edellä mainitut pullonkaulat olivat näkyvillä. Arvovirtakartta näytti
myös monia parantamisen mahdollisuuksia. Toivottavin muutos olisi siirtää kolmas viimeistelyleikkuri automaattilinjaan. Se poistaisi viimeistelyleikkaus vaiheen pullonkaulan.
Koska kapasiteetit oli nyt määritetty tarkemmalla tavalla, oli selvää, että välivarastoja voisi pienentää. Tämä vähentäisi myös läpimenoaikaa. Pehmeää materiaalivirtaa helpottamaan on tarpeellista määrittää selvä valmistusjärjestys tuotteille, jotka voidaan valmistaa.
Trukinkuljettajien täytyy toimittaa rullat määrätyssä järjestyksessä. Käyttämällä FIFO-periaatetta
rullille ja kuormalavoille, määrätty valmistusjärjestys virtaa eri vaiheiden läpi.
SMED-menetelmää käytettiin analysoimaan esi- ja viimeistelyleikkausvaiheiden vaihtoja. Parannukset nostivat molempien vaiheiden koneiden työaikoja.
5S-menetelmää käytettiin saavuttamaan tehokkaampi, turvallisempi ja puhtaampi työympäristö.
Kaikki suositukset on koottu tulevaisuuden arvovirtakarttaan. Se esittää, mitä vaikutuksia parannuksilla on prosessiin.
Osa parannuksista pitää tehdä nykyiseen mittausjärjestelmään. Nykyisellä mittausjärjestelmällä ei ole täysin mahdollista arvioida esitettyjen muutosten tehokkuutta.
valmistusprosessiaan vähentämällä eri tyyppisiä hukkia prosessista ja lisätäkseen tuotantoa.
Projektin alussa valmistusprosessi analysoitiin määrittelemällä koneiden kapasiteetit ja välivarastojen koot. Tämä nosti esiin muutamia pullonkauloja prosessista. Merkittävin pullonkaula oli viimeistelyleikkaus. Valmistettaessa 40x60 mattoja myös esileikkauksessa oli
kapasiteetin puutetta, kun verrataan PVC-linjan kapasiteettiin. Muun kokoisilla tuotteilla pullonkauloja ei esiintynyt.
Varastojen määrittämisen jälkeen kävi selväksi, ettei varastojen koko perustunut koneiden kapasiteetteihin. Sekä trukinkuljettaja, että esileikkausvaihe työnsivät tuotteita seuraavaan vaiheeseen ilman, että he huomioivat vaiheen kulutuksen. Tämä aiheutti paljon negatiivisia sivuvaikutuksia.
Kerätyt tiedot koottiin arvovirtakarttaan. Arvovirtakartta osoitti monia epäkohtia prosessista. Prosessin arvosuhde paljastui todella lhaiseksi: Läpimenoaika oli 155 kertaa pidempi, kuin itse arvoa tuottava valmistusaika. Tämä johtui suurimmaksi osaksi isoista välivarastoista. Myös edellä mainitut pullonkaulat olivat näkyvillä. Arvovirtakartta näytti
myös monia parantamisen mahdollisuuksia. Toivottavin muutos olisi siirtää kolmas viimeistelyleikkuri automaattilinjaan. Se poistaisi viimeistelyleikkaus vaiheen pullonkaulan.
Koska kapasiteetit oli nyt määritetty tarkemmalla tavalla, oli selvää, että välivarastoja voisi pienentää. Tämä vähentäisi myös läpimenoaikaa. Pehmeää materiaalivirtaa helpottamaan on tarpeellista määrittää selvä valmistusjärjestys tuotteille, jotka voidaan valmistaa.
Trukinkuljettajien täytyy toimittaa rullat määrätyssä järjestyksessä. Käyttämällä FIFO-periaatetta
rullille ja kuormalavoille, määrätty valmistusjärjestys virtaa eri vaiheiden läpi.
SMED-menetelmää käytettiin analysoimaan esi- ja viimeistelyleikkausvaiheiden vaihtoja. Parannukset nostivat molempien vaiheiden koneiden työaikoja.
5S-menetelmää käytettiin saavuttamaan tehokkaampi, turvallisempi ja puhtaampi työympäristö.
Kaikki suositukset on koottu tulevaisuuden arvovirtakarttaan. Se esittää, mitä vaikutuksia parannuksilla on prosessiin.
Osa parannuksista pitää tehdä nykyiseen mittausjärjestelmään. Nykyisellä mittausjärjestelmällä ei ole täysin mahdollista arvioida esitettyjen muutosten tehokkuutta.