Veitsiluodon paperitehtaan arkittamon pakkausmateriaalien käyttö ja hylkymäärät
Hendriksson, Katri (2011)
Hendriksson, Katri
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105137842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105137842
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Stora Enson Veitsiluodon arkittamon pakkaustarvikkeiden kokonaishylkymäärät ja niihin johtavat syyt. Arkittamon pakkaustarvikkeisiin kuuluvat pääsääntöisesti käärepaperit, riisi- sekä pallettietiketit, laatikkoaihiot, lavat, muovinauhat sekä kutistemuovihuput. Hylkyä aiheuttavia laatupoikkeamia syntyy riisien käärinnässä sekä pakkaamisessa. Riisilaatikoiden pakkaaminen varastolla kuljetusta varten saattaa myös aiheuttaa hylkäyksiä kovan käsittelyn vuoksi. Pakattavan paperin laatu, laitehäiriöt ja erilaiset työskentelytavat vaikuttavat kokonaishylyn määrään. Hylkymäärät ovat merkittäviä kustannustekijöitä kopiopaperin pakkauksessa.
Tutkimuksessa selvitettiin pakkaustarvikkeiden hylkymäärien syitä ja määriä laskemalla ja testaamalla. Kolmantena osana ja pienenä lisäyksenä tutkimuksessa selvitettiin myös sitä kuinka suuri arkittamon varastonarvo on tällä hetkellä ja kuinka paljon se on muuttunut aikaisemmista vuosista. Käyttöpääoman laskeminen otettiin mukaan lähinnä uteliaisuudesta.
Yksi osa tutkimusta oli laskennallinen osuus, jossa tarkoituksena oli saada lukujen perusteella laskettua kuinka paljon pakkaustarvikkeita tulisi teoreettisesti kulua. Toisena osana oli selvittää kokeellisin menetelmin sitä kuinka paljon esimerkiksi kutistemuovihuppuja tai muovitusnauhoja kuluu. Kokeellisen osan perusteella pystyttiin määrittämään hylkymäärät vertaamalla kokeellisesti saatua lukua teoreettiseen arvoon. Kaikista pakkaustarvikkeista määritettiin ja laskettiin sekä teoreettiset että käytännön arvot, ja näin saatiin kaikista laskettua kokonaishylkymäärät.
Kopiopaperin pakkauksessa syntyvän hylyn määrät ja niiden mahdolliset aiheuttajat onnistuttiin selvittämään. Pakkaustarvikkeiden hylyn ja siitä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi tarvitaan jatkuvaa kehitystyötä. Pakkausmateriaalien laatua sekä niiden suojausta ja käsittelyä tulee parantaa, koska käsittelyvauriot pakkaustarvikkeissa ovat suurimmat hylyn aiheuttajat paperin pakkausprosessissa. Tuotantokoneiden ennakkohuoltoa ja työskentelytapoja on kehitettävä, jotta hylkymääriä voidaan vähentää.
Tutkimuksessa selvitettiin pakkaustarvikkeiden hylkymäärien syitä ja määriä laskemalla ja testaamalla. Kolmantena osana ja pienenä lisäyksenä tutkimuksessa selvitettiin myös sitä kuinka suuri arkittamon varastonarvo on tällä hetkellä ja kuinka paljon se on muuttunut aikaisemmista vuosista. Käyttöpääoman laskeminen otettiin mukaan lähinnä uteliaisuudesta.
Yksi osa tutkimusta oli laskennallinen osuus, jossa tarkoituksena oli saada lukujen perusteella laskettua kuinka paljon pakkaustarvikkeita tulisi teoreettisesti kulua. Toisena osana oli selvittää kokeellisin menetelmin sitä kuinka paljon esimerkiksi kutistemuovihuppuja tai muovitusnauhoja kuluu. Kokeellisen osan perusteella pystyttiin määrittämään hylkymäärät vertaamalla kokeellisesti saatua lukua teoreettiseen arvoon. Kaikista pakkaustarvikkeista määritettiin ja laskettiin sekä teoreettiset että käytännön arvot, ja näin saatiin kaikista laskettua kokonaishylkymäärät.
Kopiopaperin pakkauksessa syntyvän hylyn määrät ja niiden mahdolliset aiheuttajat onnistuttiin selvittämään. Pakkaustarvikkeiden hylyn ja siitä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi tarvitaan jatkuvaa kehitystyötä. Pakkausmateriaalien laatua sekä niiden suojausta ja käsittelyä tulee parantaa, koska käsittelyvauriot pakkaustarvikkeissa ovat suurimmat hylyn aiheuttajat paperin pakkausprosessissa. Tuotantokoneiden ennakkohuoltoa ja työskentelytapoja on kehitettävä, jotta hylkymääriä voidaan vähentää.