Lopu jo! : Apua raskauspahoinvointiin.

Abstract

Lopu jo! -projekti toteutettiin osana Turun ammattikorkeakoulun Kymppi-hanketta. Muita taustaorganisaatioita ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun sosiaali- ja terveystoimi sekä kolmannen sektorin toimijat. Projektin visiona oli raskauspahoinvoinnin hävittäminen maailmasta. Konkreettisena tavoitteena oli selvittää raskauspahoinvoinnin kotihoitokeinoja, tuoda tietoa odottaville äideille ja siten vähentää raskauspahoinvoinnin aiheuttamaa kärsimystä. Raskauspahoinvoinnista kärsii jopa 80 % raskaana olevista etenkin raskauden alkuvaiheessa. Pahoinvointi ei ole vaarallista äidille tai sikiölle, mutta se voi johtaa sairaalahoitoon ja estää äitiä iloitsemasta raskaudesta. Raskauspahoinvoinnin hoitoon on olemassa tehokkaita ja turvallisia keinoja, mutta raskaana olevat tuntevat keinoja melko vähän. Projektin yhteydessä toteutettiin interventiotutkimus: alkukartoituksessa selvitettiin strukturoidulla lomakekyselyllä raskauspahoinvoinnin hoitoa Turun äitiysneuvoloissa sekä odottavien äitien että neuvoloiden työntekijöiden kannalta. Interventiona koottiin tietopaketti raskauspahoinvoinnista internetsivuille osoitteeseen lopujo.fi ja toteutettiin erilaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Loppukartoituksessa tammikuussa 2011 selvitettiin, miten projekti on vaikuttanut raskauspahoinvoinnista kärsivien odottavien äitien tiedonsaantiin ja raskauspahoinvoinnin hoitoon. Alkukartoituksen tulosten perusteella suurin osa raskaana olevista haki apua ja tietoa raskauspahoinvoinnin hoitoon muualta kuin neuvolasta, useimmiten internetistä sekä ystäviltä ja tutuilta. Neuvoloissa annetaan lepoon ja syömiseen liittyviä ohjeita raskauspahoinvoinnin lievittämiseksi, ja yli puolet odottajista sai niistä riittävästi apua. Runsas kolmannes vastanneista olisi toivonut saavansa neuvolasta enemmän apua tai tietoa. Interventiossa tietoa tuotiin odottaville äideille ensisijassa neuvoloiden kautta ja loppukartoituksessa selvitettiin, miten tehostettu tiedon anto vaikuttaa odottajien kokemuksiin raskauspahoinvoinnista. Loppukartoituksen tulosten perusteella projektin mitattava vaikutus on toistaiseksi ollut vähäinen, mutta sanallisen palautteen perusteella projektista on ollut hyötyä sekä neuvoloiden työntekijöille että niille odottajille, jotka ovat saaneet sivustolta apua pahoinvointiin.

The project Please stop! was carried out as a part of a project called Kymppi-hanke, organised by the Turku University of Applied Sciences. Other organisations involved were the Hospital District of Southwest Finland, Social and Health Care Services of the City of Turku and third sector organisations. The vision of the project was to eradicate nausea and vomiting of pregnancy (NVP) from the world. The concrete aim was to find ways to treat NVP at home, bring the information to expecting mothers and thus lighten the suffering caused by NVP. NVP affects up to 80 % of pregnant women especially in the beginning of pregnancy. NVP is not dangerous to the mother or fetus, but it may lead to hospitalisation and prevent the mother from enjoying the pregnancy. Effective and safe ways for treating NVP exist but are not well known by expecting mothers. As a part of the project, an intervention study was carried out: in the initial survey, NVP care in the maternity care services in Turku was explored from both the expecting mothers’ and personnel point of view using a structured questionnaire. The intervention consisted of bringing together information about NVP in a web page in the address lopujo.fi, as well as organising various brief seminars. The final survey determined what kind of effect the project has had on the treatment and the information given to mothers suffering from NVP. According to the results of the surveys, the majority of pregnant women seek help and information about treating NVP elsewhere than maternity care services, especially from the Internet and from friends. Maternity care services provide pregnant women with guidance about resting and eating to relieve NVP symptoms, and more than half of those who answered the questionnaires got sufficient help from the guidance. More than third of the expecting mothers would have liked to get more help or information from the maternity care services. The intervention provided the women with information primarily through the maternity care services and the final survey examined how the information affects expecting mothers’ experiences about NVP. According to the results of the final survey, the measurable impact of the project was negligible, but verbal feedback suggests that the project has benefited both the maternity care workers and those mothers who have received help for NVP from the web pages.