Tulkkivälitys osana viittomakielen tulkkauspalvelua

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja kuvata, millaista on tulkkivälitystyö viittomakielialalla ja millaisia asioita tulkkivälitystyö tekijöiltään vaatii. Tavoitteena oli saada kirjattua tietoa viittomakielen tulkkauspalveluun kiinteästi kuuluvasta kriittisestä pisteestä, tulkkivälityksestä. Tämä opinnäytetyö tutkii aihetta ensimmäistä kertaa, kokoamalla samalla asiantuntijoiden tietoa tulkkivälityksestä kirjalliseen muotoon.

Opinnäytetyön tilaaja on Honkalampi-säätiö, joka tuottaa valtakunnallisesti monialaisia sosiaalipalveluja. Honkalampi-säätiö on myös vahva vaikuttaja ja kehittäjä viittomakielialalla. Jo kaksikymmentä vuotta toiminut tulkkikeskus laajentui vuonna 2010 valtakunnalliseksi toimijaksi. Tällä hetkellä, muun toimintansa ohella, Honkalampi-säätiö vastaa Kelan tulkkivälityksestä Suomessa yhdessä Evantia Oy:n ja Sign Line Oy:n kanssa. Tulkkivälitys on muuttunut ajan myötä siinä missä tulkkauspalvelukin. Viimeisin, merkittävä muutos tapahtui vuonna 2010, kun voimaan astui uusi tulkkauspalvelulaki; Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 133/2010.

Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Kela kilpailutti palvelun, eritellen siitä välityspalvelun, tulkkauspalvelun ja välitysohjelman hankinnat. Tulkkivälitystä ryhtyi hoitamaan edellä mainittu ryhmittymä. Suomeen perustettiin viisi (5) välityskeskusta, yksi jokaiselle Kelan vakuutusalueelle. . Tämän tutkimuksen kohderyhmänä olivat Kelan viiden välityskeskuksen tulkkivälittäjät. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon voitiin vastata sähköisesti. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä, jotka liittyivät muun muassa tulkkivälittäjien koulutustaustaan ja työkokemukseen. Lomakkeessa kysyttiin tulkkivälittäjien mielipiteitä välitystyöhön vaikuttavista asioista sekä mielipiteitä tulkkivälittäjien kouluttamisesta. Vastauksia saatiin jokaisesta välityskeskuksesta..

Tutkimustulokset vastasivat hyvin niitä ennakkotietoja ja kokemuksia, mitä välitystyöstä ja sen vaativuudesta oli olemassa. Tulosten perusteella voidaan todeta tulkkivälityksen olevan merkittävä osa viittomakielen tulkkauspalvelua. Välitystyö edellyttää tekijöiltään monialaista osaamista ja hyviä asiakaspalvelutaitoja. Tulkkivälityksessä työskentelevällä henkilöllä ei tulosten perusteella tarvitse välttämättä olla viittomakielen tulkin ammattia, mutta laaja tietämys alasta edesauttaa työn onnistumista. Yhteistyöllä ja hyvällä perehdyttämisellä välittäjän tehtäviin saadaan aikaan onnistunut tulkkivälitys.

The purpose of this thesis was to clarify and represent the work of coordinating interpreters in the field of sign language interpreting. This thesis also describes the skills required from personnel working as coordinators. The objective was to produce written information about critically important part of sign

Language interpreting service, interpreters’ coordination. This thesis is the first research about this subject, collecting information from professionals to written form regarding coordinating interpreters.

Thesis was made for Honkalampi-säätiö. Honkalampi-säätiö is a nationwide institution providing versatile social services. Interpreter agency of Honkalampi-säätiö has been a strong influence and developer in the field of sign language for over 20 years. At this moment, among other services,

Honkalampi-säätiö provides interpreters’ coordination for The Social Insurance Institution in Finland with Evantia Oy and Sign Line Oy. Interpreters’ coordination has changed in time with the interpreting service. The most recent, significant change occurred in 2010 when the new law of interpretation came into force. Previously, interpreting services were organized by communities, but now responsibility has shifted to Social Insurance Institution of Finland (Kela). Kela put out to tender of interpreters’ coordination, interpreting service and coordination program. Honkalampi-säätiö, Evantia Oy and Sign Line Oy won the competitive tendering for interpreters’ coordination. Five (5) areal interpreter coordination agencies were established in Finland, one at each Kela´s Insurance Region.

The target group of this research was coordinators of those five agencies. The study was conducted as a survey which could be answered by email. The questionnaire included questions regarding coordinators educational background, work experience and need for training. There were also questions about coordinators opinions on coordinating interpreters and factors affecting that work. Responses were received from each Insurance Region.

The results were similar to prior information and experience of coordinating work and its demands. Results suggest that coordinating interpreters is significant part of the sign language interpreting services. Interpreters’ coordination requires versatile expertise and good customer service skills. Interpreters’ coordinators do not necessarily have to be professional sign language interpreters, but vast knowledge of the sector supports successful coordinating. Cooperation and good induction to coordinating provides successful interpreters coordination service.