Sytologisen esitarkastuksen opiskelijaohjauksen kartoitus ammattitaitoa edistävän harjoittelun aikana
Kalske, Kreetta; Suojasto, Sanni (2011)
Kalske, Kreetta
Suojasto, Sanni
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105107045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105107045
Tiivistelmä
Kliininen sytologia on tautien diagnostiikkaa yksittäisten solujen tai soluryhmien mikroskooppisen tutkimuksen avulla. Sen suurin käyttöalue, kliininen irtosoludiagnostiikka, on yleistynyt nopeasti ja näytemäärien lisääntyessä patologin avuksi tarvitaan esitarkastajia poikkeavien solujen etsimiseen ja merkitsemiseen. Esitarkastustyöhön on koulutettu eri alojen ammattilaisia, kuten apulaislääkäreitä ja sairaanhoitajia, mutta tällä hetkellä suurin osa esitarkastustyötä tekevistä sytologiassistenteista on laboratoriohoitajia. Tässä tutkimuksessa laboratoriohoitajasta käytetään myös nykyisen tutkintonimekkeen mukaista nimitystä bioanalyytikko.
Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmasta riippuen bioanalyytikko-opiskelijoille tarjotaan valmiudet kliinisen sytologian perusteisiin ja aiheesta voi opintojen loppupuolella valita sekä vaihtoehtoisia että syventäviä opintoja. Perustason opetukseen sisältyy teorian lisäksi käytännön työharjoittelua, joka tapahtuu ohjatusti kliinisessä laboratoriossa.
Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena kartoittaa julkiseen sektoriin kuuluvien sairaaloiden tapoja toteuttaa sytologisen esitarkastuksen oppilaanohjausta ammattitaitoa edistävän harjoittelun jakson aikana. Tutkimus toteutettiin strukturoidun kyselykaavakkeen avulla, joka kohdennettiin kunnallisen sektorin kliinisen sytologian laboratorioiden opiskelijaohjaajille. Kyselyyn saatiin yhteensä 17 vastausta.
Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijoiden ohjaustavoissa on eroja laboratorioista riippuen. Saatujen tulosten mukaan eroja löytyy esimerkiksi opiskelijan katsomien näytetyyppien välillä. Toisaalta tulokset osoittavat myös yhteneväisyyksiä laboratorioiden käytännöissä ohjata opiskelijaa käytännön työharjoittelujakson aikana. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan myöhemmin käyttää pohjana mahdolliselle kehittämistehtävälle, jossa selvitettäisiin mahdollisuutta yhtenäistää ohjauskäytäntöjä. Oppilaiden käytännön työharjoittelumahdollisuuksia kauempana omasta opiskelupaikasta voitaisiin näin ollen parantaa.
Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmasta riippuen bioanalyytikko-opiskelijoille tarjotaan valmiudet kliinisen sytologian perusteisiin ja aiheesta voi opintojen loppupuolella valita sekä vaihtoehtoisia että syventäviä opintoja. Perustason opetukseen sisältyy teorian lisäksi käytännön työharjoittelua, joka tapahtuu ohjatusti kliinisessä laboratoriossa.
Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena kartoittaa julkiseen sektoriin kuuluvien sairaaloiden tapoja toteuttaa sytologisen esitarkastuksen oppilaanohjausta ammattitaitoa edistävän harjoittelun jakson aikana. Tutkimus toteutettiin strukturoidun kyselykaavakkeen avulla, joka kohdennettiin kunnallisen sektorin kliinisen sytologian laboratorioiden opiskelijaohjaajille. Kyselyyn saatiin yhteensä 17 vastausta.
Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijoiden ohjaustavoissa on eroja laboratorioista riippuen. Saatujen tulosten mukaan eroja löytyy esimerkiksi opiskelijan katsomien näytetyyppien välillä. Toisaalta tulokset osoittavat myös yhteneväisyyksiä laboratorioiden käytännöissä ohjata opiskelijaa käytännön työharjoittelujakson aikana. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan myöhemmin käyttää pohjana mahdolliselle kehittämistehtävälle, jossa selvitettäisiin mahdollisuutta yhtenäistää ohjauskäytäntöjä. Oppilaiden käytännön työharjoittelumahdollisuuksia kauempana omasta opiskelupaikasta voitaisiin näin ollen parantaa.