"Tukea työhön ja elämään" : vertaistuki ja sen hyödyntäminen Metsolan työsalitoiminnassa
Räihä, Kristiina; Salmenaho, Reija (2009)
Räihä, Kristiina
Salmenaho, Reija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905072539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905072539
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa yhteistyökumppanillemme Human Care Network - HCN Oy:lle sovellettavaa tietoa vertaistuen hyödyntämismahdollisuuksista. Tarkastelimme vertaistukea HCN Oy:n Metsolan työsalitoiminnassa. Opinnäytetyössä vastataan kysymyksiin: Miten vertaistuki ilmenee Metsolan työsalitoiminnassa? Mitkä tekijät estävät ja edistävät vertaistukea? Kuinka vertaistukea voitaisiin hyödyntää HCN Oy:n toiminnassa?
Opinnäytetyön lähtökohtana oli vertaistuen positiivinen vaikutus yksilön psykososiaaliseen kuntoutumiseen. Tarkastelimme vertaistukea toimintaterapian ryhmäteorioiden sekä tarkoituksenmukaiseen toimintaan osallistumisen näkökulmasta. Tarkoituksenmukaiseen toimintaan ja ryhmään osallistumi-nen edistää kuntoutujien mahdollisuutta vuorovaikutukseen ja vertaistuen jakamiseen.
Kartoittamalla vertaistukea käsittelevää kirjallisuutta, määrittelimme vertaistuen yhteenkuuluvuuden, jakamisen, läsnäolon ja sallivan ilmapiirin teemoihin. Vertaistuki syntyy ryhmäprosessissa. Tästä syystä käytimme pääasiallisena teoreettisenä viitekehyksenä Barbara Borgin ja Mary Ann Brucen Terapeuttisen toimintaryhmän systeemimallia (1991). Laadullisen aineiston hankkimisen menetelminä käytimme osallistuvaa havainnointia ja teemahaastattelua. Haastattelimme yhteensä kolmeatoista kuntoutujaa. Vertaistuen teemat sekä Terapeuttisen toimintaryhmän systeemimalli toimivat keskeisessä roolissa aineiston hankkimisessa ja analysoinnissa. Analysoimme aineiston teorialähtöisen sisällön analyysin avulla.
Vertaistuki näyttäytyi Metsolan työsalilla pääasiassa työtehtävissä auttamisena ja neuvomisena sekä ajoittaisena kuntoutujien välisenä emotionaalisena tukena. Työsalitoiminta koettiin pääasiassa kuntoutumista tukevana, mikä on hyvä lähtökohta toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kokemiselle. Nähdäksemme, edistämällä vertaistuen hyödyntämistä Metsolan työsalitoiminnassa voidaan edistää kuntoutujien toimintakykyä ja kuntoutumismahdollisuuksia. Tulosten perusteella muotoilemissamme vertaistuen hyödyntämisehdotuksissa painotimme ohjaajan merkitystä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa organisoivana ja suuntaavana tekijänä.
Opinnäytetyön lähtökohtana oli vertaistuen positiivinen vaikutus yksilön psykososiaaliseen kuntoutumiseen. Tarkastelimme vertaistukea toimintaterapian ryhmäteorioiden sekä tarkoituksenmukaiseen toimintaan osallistumisen näkökulmasta. Tarkoituksenmukaiseen toimintaan ja ryhmään osallistumi-nen edistää kuntoutujien mahdollisuutta vuorovaikutukseen ja vertaistuen jakamiseen.
Kartoittamalla vertaistukea käsittelevää kirjallisuutta, määrittelimme vertaistuen yhteenkuuluvuuden, jakamisen, läsnäolon ja sallivan ilmapiirin teemoihin. Vertaistuki syntyy ryhmäprosessissa. Tästä syystä käytimme pääasiallisena teoreettisenä viitekehyksenä Barbara Borgin ja Mary Ann Brucen Terapeuttisen toimintaryhmän systeemimallia (1991). Laadullisen aineiston hankkimisen menetelminä käytimme osallistuvaa havainnointia ja teemahaastattelua. Haastattelimme yhteensä kolmeatoista kuntoutujaa. Vertaistuen teemat sekä Terapeuttisen toimintaryhmän systeemimalli toimivat keskeisessä roolissa aineiston hankkimisessa ja analysoinnissa. Analysoimme aineiston teorialähtöisen sisällön analyysin avulla.
Vertaistuki näyttäytyi Metsolan työsalilla pääasiassa työtehtävissä auttamisena ja neuvomisena sekä ajoittaisena kuntoutujien välisenä emotionaalisena tukena. Työsalitoiminta koettiin pääasiassa kuntoutumista tukevana, mikä on hyvä lähtökohta toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kokemiselle. Nähdäksemme, edistämällä vertaistuen hyödyntämistä Metsolan työsalitoiminnassa voidaan edistää kuntoutujien toimintakykyä ja kuntoutumismahdollisuuksia. Tulosten perusteella muotoilemissamme vertaistuen hyödyntämisehdotuksissa painotimme ohjaajan merkitystä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa organisoivana ja suuntaavana tekijänä.