Kadonnut henkilö, katoamisen oikeusvaikutukset ja kuolleeksi julistaminen
Lievonen, Marja (2011)
Lievonen, Marja
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066565
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön keskeisinä aiheina olivat henkilön katoaminen ja kuolleeksi julistaminen sekä näistä aiheutuvat oikeusvaikutukset. Työn ensisijainen tarkoitus oli antaa tietoa niistä oikeudellisista vaikutuksista, joita seuraa henkilön katoamisesta ja mahdollisesta elossa löytymisestä joko pitkän ajanjakson tai kuolleeksi julistamisen jälkeen. Tarkoituksena oli myös esitellä kuolleeksi julistamista, sen oikeusvaikutuksia ja lakiuudistusta.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä toimi kvalitatiivinen tutkimus. Työ toteutettiin keräämällä aineistoa erilaisista kirjoista ja sähköisistä lähteistä. Tekstikappaleiden tukena työssä käytettiin myös paljon aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.
Opinnäytetyön alussa käsiteltiin lyhyesti kadonneiden henkilöiden määrää Suomessa, katoamiseen johtavia tekijöitä, katoamisilmoitusta, kadonneen henkilön etsintää sekä niitä järjestöjä, jotka voivat antaa tukea kadonneen henkilön omaisille. Näiden jälkeen tutkittiin katoamisen oikeusvaikutuksia ja kuolleeksi julistamista. Viimeisessä luvussa selvitettiin, mitä tapahtuu, jos kadonnut henkilö löydetään elossa. Oikeusvaikutuksista tarkasteltiin esimerkiksi edunvalvontaa ja perunkirjoitusta.
Työn tuloksena selvisi, että Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000 varsinaista katoamisilmoitusta. Suurin osa kadonneista löydetään nopeasti, mutta vuositasolla kadoksiin jää kuitenkin muutamia kymmeniä henkilöitä. Poliisilla on tärkeä tehtävä kadonneiden henkilöiden etsijänä. Katoamiseen johtavia tekijöitä on monia. Niitä ovat muun muassa henkirikokset, erilaiset onnettomuudet ja sodat.
Vuonna 2005 Suomeen saatiin uudistettu laki kuolleeksi julistamisesta. Sen ansioista kuolleeksi julistamista koskevat määräajat lyhenivät. Uuden lain myötä kadonneiden henkilöiden kuolleeksi julistamiset ovat vähentyneet. Sekä ihmisen katoamisen, kuolleeksi julistamisen että elossa löytymisen oikeusvaikutukset ovat laajoja. Tämän takia omaisten on syytä tutustua niihin tarkasti ja ottaa yhteyttä tarvittaessa oikeudelliseen asiantuntijaan.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä toimi kvalitatiivinen tutkimus. Työ toteutettiin keräämällä aineistoa erilaisista kirjoista ja sähköisistä lähteistä. Tekstikappaleiden tukena työssä käytettiin myös paljon aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.
Opinnäytetyön alussa käsiteltiin lyhyesti kadonneiden henkilöiden määrää Suomessa, katoamiseen johtavia tekijöitä, katoamisilmoitusta, kadonneen henkilön etsintää sekä niitä järjestöjä, jotka voivat antaa tukea kadonneen henkilön omaisille. Näiden jälkeen tutkittiin katoamisen oikeusvaikutuksia ja kuolleeksi julistamista. Viimeisessä luvussa selvitettiin, mitä tapahtuu, jos kadonnut henkilö löydetään elossa. Oikeusvaikutuksista tarkasteltiin esimerkiksi edunvalvontaa ja perunkirjoitusta.
Työn tuloksena selvisi, että Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000 varsinaista katoamisilmoitusta. Suurin osa kadonneista löydetään nopeasti, mutta vuositasolla kadoksiin jää kuitenkin muutamia kymmeniä henkilöitä. Poliisilla on tärkeä tehtävä kadonneiden henkilöiden etsijänä. Katoamiseen johtavia tekijöitä on monia. Niitä ovat muun muassa henkirikokset, erilaiset onnettomuudet ja sodat.
Vuonna 2005 Suomeen saatiin uudistettu laki kuolleeksi julistamisesta. Sen ansioista kuolleeksi julistamista koskevat määräajat lyhenivät. Uuden lain myötä kadonneiden henkilöiden kuolleeksi julistamiset ovat vähentyneet. Sekä ihmisen katoamisen, kuolleeksi julistamisen että elossa löytymisen oikeusvaikutukset ovat laajoja. Tämän takia omaisten on syytä tutustua niihin tarkasti ja ottaa yhteyttä tarvittaessa oikeudelliseen asiantuntijaan.