Jätelaitosten yhteiskuntavastuun GRI-tunnusluvut
Helen, Raija (2007)
Helen, Raija
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902251510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902251510
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on määritetty jätelaitoksille Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeiston mukaisia tunnuslukuja yhteiskuntavastuun raportointia varten. Tutkimus on osa käynnissä olevaa jätelaitosten ulkoisen ja sisäisen raportoinnin kehittämisen verkostoprojektia. Projektin tavoitteena on määrittää jätelaitoksille yhtenäisiä, vertailukelpoisia tunnuslukuja ja ohjeistaa raportointia. Selvitys perustuu GRI-ohjeiston G3-version tunnuslukuihin. Tunnusluvut ovat työkaluja, joilla mitataan ja arvioidaan organisaation suorituskykyä yhteiskuntavastuun toteuttamisessa.
Jätehuolto on toimialana erittäin tiiviisti sidoksissa ympäristöön. Suomessa kunnat vastaavat yhdyskuntien jätehuollon järjestämisestä. Alueellisia, kuntaomisteisia jätelaitoksia on lähes 40, joista. projektissa ja tutkimuksessa on ollut mukana 26. Jätelaitokset tuottavat julkista palvelua ja ne toimivat pitkälti julkishallinnollisten organisaatioiden tavoin. Jätelaitosten tehtävä on yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen ja käsittely mahdollisimman tehokkaasti sekä jätteiden aiheuttamien ympäristövaikutusten lieventäminen ja päästöjen torjunta.
Tutkimus toteutui konstruktiivisella otteella ja siihen sisältyi toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimuksessa käytiin läpi neljässä tutkimussyklissä kaikki GRI-ohjeiston tunnusluvut. Empiirinen aineisto koostui jätehuollon asiantuntijoiden ja jätelaitosten edustajien haastatteluista ja projektikokouksista.
Tutkimuksen tuloksena syntyi yhteiskuntavastuun tunnuslukujen tarkistuslista jätelaitoksille. Raportoitavaksi valittiin ja määritettiin 31 jätehuollon toimialalle soveltuvaa ja olennaista GRI-tunnuslukua sekä julkisen sektorin tunnusluvut. Laaditut laskenta- ja soveltamisohjeet varmistavat tunnuslukujen vertailukelpoisuutta. Jätehuollon toimialan kuvaus yhteiskuntavastuun näkökulmasta on osa tutkimuksen tulosta. Se toimii tunnuslukujen perusteluna samoin kuin tausta-aineistona projektille.
Tunnuslukujen laskenta- ja soveltamisohjeita testattiin yhdessä jätelaitoksessa. Laajempi testaus muissa jätelaitoksissa tapahtuu projektin jatkuessa, joten tuloksen lopullinen käyttökelpoisuus ja toimivuus käyvät ilmi vasta tutkimuksen päätyttyä. Projektin kuluessa on syytä tarkistaa myös tunnuslukujen nimeäminen yhtenäiseksi muiden suomalaisten raportoijien kanssa.
Jätehuolto on toimialana erittäin tiiviisti sidoksissa ympäristöön. Suomessa kunnat vastaavat yhdyskuntien jätehuollon järjestämisestä. Alueellisia, kuntaomisteisia jätelaitoksia on lähes 40, joista. projektissa ja tutkimuksessa on ollut mukana 26. Jätelaitokset tuottavat julkista palvelua ja ne toimivat pitkälti julkishallinnollisten organisaatioiden tavoin. Jätelaitosten tehtävä on yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen ja käsittely mahdollisimman tehokkaasti sekä jätteiden aiheuttamien ympäristövaikutusten lieventäminen ja päästöjen torjunta.
Tutkimus toteutui konstruktiivisella otteella ja siihen sisältyi toimintatutkimuksen piirteitä. Tutkimuksessa käytiin läpi neljässä tutkimussyklissä kaikki GRI-ohjeiston tunnusluvut. Empiirinen aineisto koostui jätehuollon asiantuntijoiden ja jätelaitosten edustajien haastatteluista ja projektikokouksista.
Tutkimuksen tuloksena syntyi yhteiskuntavastuun tunnuslukujen tarkistuslista jätelaitoksille. Raportoitavaksi valittiin ja määritettiin 31 jätehuollon toimialalle soveltuvaa ja olennaista GRI-tunnuslukua sekä julkisen sektorin tunnusluvut. Laaditut laskenta- ja soveltamisohjeet varmistavat tunnuslukujen vertailukelpoisuutta. Jätehuollon toimialan kuvaus yhteiskuntavastuun näkökulmasta on osa tutkimuksen tulosta. Se toimii tunnuslukujen perusteluna samoin kuin tausta-aineistona projektille.
Tunnuslukujen laskenta- ja soveltamisohjeita testattiin yhdessä jätelaitoksessa. Laajempi testaus muissa jätelaitoksissa tapahtuu projektin jatkuessa, joten tuloksen lopullinen käyttökelpoisuus ja toimivuus käyvät ilmi vasta tutkimuksen päätyttyä. Projektin kuluessa on syytä tarkistaa myös tunnuslukujen nimeäminen yhtenäiseksi muiden suomalaisten raportoijien kanssa.