SYDÄNPOTILAAN OHJAUKSEEN OSALLISTUVAN HOITOHENKILÖKUNNAN OHJAUSVALMIUDET
Männistö, Tarja (2011)
Männistö, Tarja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025562
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Kymenlaakson keskussairaalan sydänpotilaiden hoitamiseen osallistuvan hoitohenkilökunnan tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia potilasohjausvalmiuksia. Lisäksi on tarkoitus selvittää hoitohenkilökunnan arviota ohjauksen lähtökohdista, puitteista, vaikuttavuudesta sekä ohjaustilanteiden toteutumisesta. Tutkimus on osa potilasohjauksen kehittämistyötä tutkimuksen kohteena olevassa keskussairaalassa.
Tutkimuksen aineisto (N=35) kerättiin kyselylomakkeella erään keskussairaalan hoitohenkilökunnalta lokakuussa 2010. Vastausprosentti oli 87,5. Aineisto analysoitiin SPSS PASW Statistics 18 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Potilasohjausmittarin osioista muodostettiin summamuuttujat mittarin laatijan ohjeiden mukaan ja niiden sisäistä johdonmukaisuutta tarkasteltiin Crohnbachin alpha -kertoimen avulla.
Hoitohenkilökunnan tiedolliset ja asenteelliset valmiudet olivat hyvät, mutta taidolliset valmiudet olivat tyydyttävät. Ohjauksen lähtökohdat arvioitiin kaikilta osiltaan hyviksi, mutta ohjauksen resurssit tyydyttäviksi. Ohjauksen toteutuminen näkyi asiakaslähtöisenä ja vuorovaikutteisena toimintana. Ohjauksella arvioitiin olevan myönteisiä vaikutuksia kaikilla ohjauksen osa-alueilla. Ohjaustoiminnan kehittämisehdotuksissa nousivat keskeisesti esiin sen organisoiminen, vuorovaikutuksellisen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen eri työyksiköiden välillä. Ohjausvastuun jakaminen sekä ohjauskäytäntöjen yhdistäminen nähtiin potentiaalisina keinoina hyvän potilasohjaustoiminnan onnistumiselle. Ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen ja kirjaaminen yhtenäisiksi toimintaohjeiksi sekä ohjausrungon laatimista ohjaustoiminnan tueksi katsottiin parantavan ohjauksen toteutumista.
Tutkimuksen aineisto (N=35) kerättiin kyselylomakkeella erään keskussairaalan hoitohenkilökunnalta lokakuussa 2010. Vastausprosentti oli 87,5. Aineisto analysoitiin SPSS PASW Statistics 18 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Potilasohjausmittarin osioista muodostettiin summamuuttujat mittarin laatijan ohjeiden mukaan ja niiden sisäistä johdonmukaisuutta tarkasteltiin Crohnbachin alpha -kertoimen avulla.
Hoitohenkilökunnan tiedolliset ja asenteelliset valmiudet olivat hyvät, mutta taidolliset valmiudet olivat tyydyttävät. Ohjauksen lähtökohdat arvioitiin kaikilta osiltaan hyviksi, mutta ohjauksen resurssit tyydyttäviksi. Ohjauksen toteutuminen näkyi asiakaslähtöisenä ja vuorovaikutteisena toimintana. Ohjauksella arvioitiin olevan myönteisiä vaikutuksia kaikilla ohjauksen osa-alueilla. Ohjaustoiminnan kehittämisehdotuksissa nousivat keskeisesti esiin sen organisoiminen, vuorovaikutuksellisen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen eri työyksiköiden välillä. Ohjausvastuun jakaminen sekä ohjauskäytäntöjen yhdistäminen nähtiin potentiaalisina keinoina hyvän potilasohjaustoiminnan onnistumiselle. Ohjauskäytäntöjen yhtenäistäminen ja kirjaaminen yhtenäisiksi toimintaohjeiksi sekä ohjausrungon laatimista ohjaustoiminnan tueksi katsottiin parantavan ohjauksen toteutumista.