Johtaminen ja viestintä - keinot työhyvinvoinnin kehittämiseen Case: Saajos Oy
Pellinen, Tuula; Kukkamäki, Satu (2009)
Pellinen, Tuula
Kukkamäki, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905062488
Tiivistelmä
Tekijät: Satu Kukkamäki ja Tuula Pellinen
Johtaminen ja viestintä – keinot työhyvinvoinnin kehittämiseen Case: Saajos Oy
Vuosi 2009 Sivumäärä 26
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Saajos Oy:n henkilöstöä haastattelemalla, minkälaiset johtamisen ja viestinnän keinot edistävät tai heikentävät työhyvinvointia yrityksessä.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen johtamisen ja viestinnän avulla ja esittää suosituksia Saajos Oy:n johtamiseen ja viestintään. Tutkimustyypiksi valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä, joka toteutettiin toimintatutkimuksena.
Työhyvinvoinnin toteutumista johtamisen ja viestinnän näkökulmasta käsiteltiin teoreettisesti käyttäen aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tutkimus toteutettiin vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2008 toteutettiin www-kysely ja henkilökohtaiset haastattelut, joissa kartoitettiin henkilöstön näkemykset työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tästä saadut tulokset raportoitiin koko henkilöstölle kesällä 2008. Toisessa vaiheessa tehtävänä oli kerätyn aineiston ja johtopäätösten saattaminen todellisiksi toimenpiteiksi. Tämä vaihe toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Saajos Oy:n työhyvinvointiryhmän kanssa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan johtamisen keinot työhyvinvoinnin edistämiseksi liittyvät hyviin esimiestaitoihin. Työhyvinvointia koettiin vähentävän, mikäli johtamiseen vaikuttaa mieliala tai esimiesten epäasiallinen käyttäytyminen. Sisäisen viestinnän koettiin lisäävän työhyvinvointia ja vähentävänä tekijänä koettiin liian harvoin tapahtuva tiedottaminen. Selvitimme henkilöstön omia ehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseen ja siitä saaduissa tuloksista kävi ilmi, että henkilökohtainen tiedonsiirto, kiireestä huolimatta varmistaisi työhyvinvoinnin. Henkilöstön mielestä osastojen toimintaa pitäisi kehittää siten, että osastojen työnkuvat tarkennettaisiin ja työt siirrettäisiin eteenpäin ennalta sovitun työprosessin valmistuttua. Tulosten mukaan henkilöstön toimenpide-ehdotukset työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyivät usein tiedonkulun parantamiseen ja valtaosan mielestä johtamistapaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että Saajos Oy:n henkilöstö on motivoitunut kehittämään työhyvinvointia ja heillä on realistisia parannusehdotuksia tavoitteen saavuttamiseksi.
Tulosten perusteella Saajos Oy:n johtamiseen ja viestintään voitiin suositella seuraavia kehittämistoimenpiteitä: säännöllisten kehityskeskusteluiden aloittamista, tiedottamisen lisäämistä, osastojen työnkuvan selkiyttämistä ja päivittämistä sekä kokemuksen tuoman ammatillisen osaamisen jakamista henkilöstön kesken.
Jatkotutkimusehdotuksenamme on tutkimus, jonka avulla selvitetään suosittelemiemme kehittämistoimenpiteiden käyttöön otto ja niiden vaikutus työhyvinvoinnin edistämisessä.
Avainsanat: hyvinvointi, työhyvinvointi, työ, vapaa-aika, johtaminen, viestintä
Johtaminen ja viestintä – keinot työhyvinvoinnin kehittämiseen Case: Saajos Oy
Vuosi 2009 Sivumäärä 26
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Saajos Oy:n henkilöstöä haastattelemalla, minkälaiset johtamisen ja viestinnän keinot edistävät tai heikentävät työhyvinvointia yrityksessä.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen johtamisen ja viestinnän avulla ja esittää suosituksia Saajos Oy:n johtamiseen ja viestintään. Tutkimustyypiksi valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä, joka toteutettiin toimintatutkimuksena.
Työhyvinvoinnin toteutumista johtamisen ja viestinnän näkökulmasta käsiteltiin teoreettisesti käyttäen aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tutkimus toteutettiin vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2008 toteutettiin www-kysely ja henkilökohtaiset haastattelut, joissa kartoitettiin henkilöstön näkemykset työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tästä saadut tulokset raportoitiin koko henkilöstölle kesällä 2008. Toisessa vaiheessa tehtävänä oli kerätyn aineiston ja johtopäätösten saattaminen todellisiksi toimenpiteiksi. Tämä vaihe toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Saajos Oy:n työhyvinvointiryhmän kanssa.
Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan johtamisen keinot työhyvinvoinnin edistämiseksi liittyvät hyviin esimiestaitoihin. Työhyvinvointia koettiin vähentävän, mikäli johtamiseen vaikuttaa mieliala tai esimiesten epäasiallinen käyttäytyminen. Sisäisen viestinnän koettiin lisäävän työhyvinvointia ja vähentävänä tekijänä koettiin liian harvoin tapahtuva tiedottaminen. Selvitimme henkilöstön omia ehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseen ja siitä saaduissa tuloksista kävi ilmi, että henkilökohtainen tiedonsiirto, kiireestä huolimatta varmistaisi työhyvinvoinnin. Henkilöstön mielestä osastojen toimintaa pitäisi kehittää siten, että osastojen työnkuvat tarkennettaisiin ja työt siirrettäisiin eteenpäin ennalta sovitun työprosessin valmistuttua. Tulosten mukaan henkilöstön toimenpide-ehdotukset työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyivät usein tiedonkulun parantamiseen ja valtaosan mielestä johtamistapaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että Saajos Oy:n henkilöstö on motivoitunut kehittämään työhyvinvointia ja heillä on realistisia parannusehdotuksia tavoitteen saavuttamiseksi.
Tulosten perusteella Saajos Oy:n johtamiseen ja viestintään voitiin suositella seuraavia kehittämistoimenpiteitä: säännöllisten kehityskeskusteluiden aloittamista, tiedottamisen lisäämistä, osastojen työnkuvan selkiyttämistä ja päivittämistä sekä kokemuksen tuoman ammatillisen osaamisen jakamista henkilöstön kesken.
Jatkotutkimusehdotuksenamme on tutkimus, jonka avulla selvitetään suosittelemiemme kehittämistoimenpiteiden käyttöön otto ja niiden vaikutus työhyvinvoinnin edistämisessä.
Avainsanat: hyvinvointi, työhyvinvointi, työ, vapaa-aika, johtaminen, viestintä