Lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten kokemuksia osallisuudestaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan
Herranen, Susanna; Kaartinen, Riikka (2011)
Herranen, Susanna
Kaartinen, Riikka
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285159
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten kokemuksia osallisuudestaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Päätutkimustehtävänä oli selvittää, missä asioissa osallisuus toteutui nuorten mielestä hyvin ja missä asioissa sitä tuli vielä kehittää. Tavoitteena oli, että lastensuojelulaitosten työntekijät voivat hyödyntää opinnäytetyötä kehittäessään nuorten osallisuutta parempaan suuntaan. Tärkeintä opinnäytetyössä oli saada nuorten ääni kuuluviin.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee osallisuus-käsitettä yleisellä tasolla sekä osallisuuden porrasmalleja ja osallisuuden ulottuvuuksia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analyysissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen kohderyhmänä oli viisi 15–19-vuotiasta nuorta kolmesta eri päijäthämäläisestä lastensuojelulaitoksesta. Nuorista yksi oli poika ja loput neljä olivat tyttöjä.
Tutkimuksesta selvisi, että nuorten osallisuuden toteutumisessa työntekijöiden tuella oli suuri merkitys. Nuoret kokivat osallisuuden olevan heille tärkeää, ja siinä oli vielä runsaasti kehitettävää. Nuoret kokivat erityisesti negatiivisten tunteiden näyttämisen olevan vaikeaa, koska työntekijät eivät heidän mielestään osanneet ottaa niitä vastaan. Nuorten mielipiteet tulivat kuulluksi, mutta ne eivät välttämättä vaikuttaneet käytännön toimintaan. Kehittämisideoiksi meille nousi uusien toimintamallien luominen, jotta nuorilla olisi mahdollisuus vaikuttaa enemmän omaan elämäänsä liittyviin asioihin.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee osallisuus-käsitettä yleisellä tasolla sekä osallisuuden porrasmalleja ja osallisuuden ulottuvuuksia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analyysissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen kohderyhmänä oli viisi 15–19-vuotiasta nuorta kolmesta eri päijäthämäläisestä lastensuojelulaitoksesta. Nuorista yksi oli poika ja loput neljä olivat tyttöjä.
Tutkimuksesta selvisi, että nuorten osallisuuden toteutumisessa työntekijöiden tuella oli suuri merkitys. Nuoret kokivat osallisuuden olevan heille tärkeää, ja siinä oli vielä runsaasti kehitettävää. Nuoret kokivat erityisesti negatiivisten tunteiden näyttämisen olevan vaikeaa, koska työntekijät eivät heidän mielestään osanneet ottaa niitä vastaan. Nuorten mielipiteet tulivat kuulluksi, mutta ne eivät välttämättä vaikuttaneet käytännön toimintaan. Kehittämisideoiksi meille nousi uusien toimintamallien luominen, jotta nuorilla olisi mahdollisuus vaikuttaa enemmän omaan elämäänsä liittyviin asioihin.