Kestävän kehityksen toiminnan arvioiminen : Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian kehittävä arviointi
Palomäki, Maija (2011)
Palomäki, Maija
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104134262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104134262
Tiivistelmä
Paikallinen kestävän kehityksen toiminta sai lähtölaukauksen Yhdistyneitten kansakuntien käynnistämän paikallisagendaprosessin myötä 90-luvun alussa, jonka jälkeen paikallisen hallinnan toimintatavat ja työkalut ovat saaneet uusia muotoja. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia on kestävää kehitystä alueellisesti edistävä julkinen organisaatio, jonka toimintaa opinnäytetyössä arvioitiin kehittävän arvioinnin avulla. Valonian toiminnan suunnittelutarpeisiin toteutetussa arvioinnissa kerättiin tietoa Valonian vaikuttavuudesta, yhteistyökumppaneiden tarpeista ja tyytyväisyydestä sekä kestävän kehityksen toiminnan tilasta Varsinais-Suomessa. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan kehittämistarpeita ja keinoja niiden ratkaisemiseksi.
Tutkimuksen kohderyhmiä olivat Valonian yhteistyöorganisaatiot ja henkilöstö. Yhteistyöorganisaatiot koostuivat kunnista, muista julkisista organisaatioista, yhtiöistä, yhdistyksistä, korkeakouluista ja seurakunnista. Yhteistyökumppaneista 68 henkilöä vastasi sähköiseen kyselyyn ja 15 henkilöä osallistui haastatteluun. Valonian henkilöstölle suunnattuun itsearviointikyselyyn vastasi kymmenen työntekijää. Tutkimuksessa kerättiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa, jota analysoitiin tilasto-ohjelmilla sekä kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksen tulosten mukaan Valonian toimintaan oltiin varsin tyytyväisiä. Valonian koettiin vaikuttaneen kestävän kehityksen toteutumiseen keskimäärin jonkin verran. Valonian ja yhteistyökumppaneiden välisen yhteistyön suunnittelun lisääminen koettiin tarpeelliseksi. Tulosten perusteella Valonian toiminta koettiin hieman hajanaiseksi, mikä johtui osittain hankepohjaisuuteen liittyvistä ongelmista.
Opinnäytetyöprosessissa Valonian johtoryhmä ja henkilöstö määrittelivät kehittämisehdotuksia tutkimuksen tulosten perusteella. Kehittämisajatukset painottuivat kuntayhteistyöhön, viestintään sekä toiminnan priorisointiin ja kohdistamiseen. Tärkeäksi koettiin kehittää Valonian työryhmätoimintaa ja muuta yhteydenpitoa kuntiin. Resurssien ja toiminnan tehokkaammalla kohdistamisella voidaan selkeyttää Valonian roolia kestävän kehityksen edistäjänä.
Tutkimuksen kohderyhmiä olivat Valonian yhteistyöorganisaatiot ja henkilöstö. Yhteistyöorganisaatiot koostuivat kunnista, muista julkisista organisaatioista, yhtiöistä, yhdistyksistä, korkeakouluista ja seurakunnista. Yhteistyökumppaneista 68 henkilöä vastasi sähköiseen kyselyyn ja 15 henkilöä osallistui haastatteluun. Valonian henkilöstölle suunnattuun itsearviointikyselyyn vastasi kymmenen työntekijää. Tutkimuksessa kerättiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa, jota analysoitiin tilasto-ohjelmilla sekä kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksen tulosten mukaan Valonian toimintaan oltiin varsin tyytyväisiä. Valonian koettiin vaikuttaneen kestävän kehityksen toteutumiseen keskimäärin jonkin verran. Valonian ja yhteistyökumppaneiden välisen yhteistyön suunnittelun lisääminen koettiin tarpeelliseksi. Tulosten perusteella Valonian toiminta koettiin hieman hajanaiseksi, mikä johtui osittain hankepohjaisuuteen liittyvistä ongelmista.
Opinnäytetyöprosessissa Valonian johtoryhmä ja henkilöstö määrittelivät kehittämisehdotuksia tutkimuksen tulosten perusteella. Kehittämisajatukset painottuivat kuntayhteistyöhön, viestintään sekä toiminnan priorisointiin ja kohdistamiseen. Tärkeäksi koettiin kehittää Valonian työryhmätoimintaa ja muuta yhteydenpitoa kuntiin. Resurssien ja toiminnan tehokkaammalla kohdistamisella voidaan selkeyttää Valonian roolia kestävän kehityksen edistäjänä.