Käsihygienian toteutuminen intraoperatiivisessa hoitotyössä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten leikkaussalihenkilökunnan käsihygienia toteutuu potilaan intraoperatiivisessa hoidon vaiheessa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) leikkausyksikkö kahdessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa käsihygieniaan liittyvistä kehittämiskohteista, jotta kirurgisen potilaan hoitoa voidaan kehittää intraoperatiivisen hoidon vaiheessa entistä turvallisemmaksi.

Tutkimuskohteena oli KYS:n leikkausyksikkö kahden leikkaussalihenkilökunta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin havainnointia käyttäen. Havainnointi tapahtui kolmena päivänä syksyn 2010 aikana ja havainnoitavia leikkauksia oli yhteensä seitsemän. Ainesto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tuloksena ilmeni monia käsihygienian toteutumisen kannalta merkittäviä osa-alueita. Leikkaussalihenkilökunnan käsien työkuntoisuus oli hyvä eikä ihorikkoja, rakennekynsiä tai käsikoruja havaittu. Kirurgisia suu-nenäsuojuksia sekä hiussuojuksia käytettiin oikeaoppisesti ja turhaa kasvojen ja pään alueen koskettelua vältettiin. Leikkaustiimin käsihygienia oli lähes moitteetonta. Tutkimuksessa tuli ilmi, että käsihygienian toteutumisessa on myös kehitettävää. Suojakäsineitä käytettiin paljon, eivätkä ne olleet läheskään aina toimenpidekohtaisia. Niitä käytettiin usein myös tarpeettomasti. Käsihuuhdetta käytettiin määrällisesti paljon, mutta toiminta ei ollut aina järjestelmällistä, eikä huuhteen annettu aina kuivua riittävästi. Kiireellä oli heikentävä vaikutus käsihygienian toteutumiseen. Leikkaussalissa oli paljon turhaa liikennettä ja salin ovet olivat usein tarpeettomasti auki.

Tämän tutkimuksen perusteella käsihygienian toteutumista tulee kehittää, jotta kirurgisen potilaan hoito toteutuisi mahdollisimman aseptisesti sekä hoitoon liittyviä infektioita pystyttäisiin vähentämään. Tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan käsihygieniakoulutuksessa. Koulutuksessa voisi käsitellä niitä käsihygieniaan liittyviä asioita, joissa ilmeni puutteita, kuten suojakäsineiden ja käsihuuhteen oikeaoppista käyttöä.

The aim of this study was to describe how hand hygiene is carried out by the operating theatre staff during intraoperative care in operating unit 2 at Kuopio University Hospital. The aim of this study was to find aspects of hand hygiene which need to be developed to make intraoperative patient care safer than earlier.

The target population of this research consisted of operating unit 2 at Kuopio University Hospital. This research was a qualitative study. The data was collected through observation. Seven operations were observed during three days in autumn 2010. The data was analyzed by an inductive content analysis method.

The results of the study showed up several aspects of hand hygiene. Staff members´ hands were in good shape and neither skin abrasions, artificial nails nor jewellery were detected. Surgical face masks and head gear were used correctly and the staff avoided touching their face unnecessarily. Hand hygiene was close to immaculate. However, the study showed that there are areas that need to be developed. Surgical gloves were used frequently but they were not always operation specific. In addition, the gloves were often used unnecessarily. Alcohol rub was used in high quantities but usage was not always systematic and the rub was not always allowed to dry properly. Hand hygiene was carried out less correctly if the staff was in a hurry. There was unnecessary traffic in the theatre and the doors were kept open unnecessarily.

On the basis of this study hand hygiene must be further developed to make sure that surgical patients are treated as aseptically as possible and the number of hospital acquired infections can be reduced. The results of this study can be used in hand hygiene training. The training could cover those aspects related to hand hygiene which were found in need of development, such as the correct use of surgical gloves and alcohol rub.