Kotikäynti terveydenhoitajan työmenetelmänä neuvolatyössä
Sorje, Maria; Erola, Outi (2009)
Sorje, Maria
Erola, Outi
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904292294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904292294
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää äitiys-, lasten- ja hyvinvointineuvoloiden terveydenhoitajien kotikäyntikäytäntöjä. Tarkoituksena oli kyselyn avulla selvittää Tampereen kaupungin äitiys-, lasten- ja hyvinvointineuvoloiden terveydenhoitajien kotikäyntikäytäntöjä ja miten kotikäyntejä työmenetelmänä voisi kehittää. Tutkimus on kvantitatiivinen. Kysely kohdistettiin Tampereen kaupungin äitiys-, lasten- ja hyvinvointineuvoloiden vakituisille ja pitkäaikaista sijaisuutta tekeville terveydenhoitajille. Se toteutettiin sähköisesti, vastaukset siirrettiin havaintomatriisiin ja ne käsiteltiin Tixel-ohjelmalla. Vastausprosentiksi tuli 74 % (N=50).
Tutkimustulosten perusteella terveydenhoitajat tekevät kotikäyntejä, mutta Sosiaali- ja terveysministeriön antamat suositukset eivät aina täyty. Terveydenhoitajat näkevät kotikäynnin pääosin parempana työmenetelmänä kuin vastaanottotyön neuvolatyön keskeisten periaatteiden toteutumiseksi. Kotikäyntien kehittämisessä tärkeimmiksi asioiksi nousivat resurssien järjestäminen riittäviksi, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja lisääminen sekä etsivän työn kehittäminen.
Kotikäynti on erittäin hyvä työmenetelmä muiden neuvolatyössä käytettävien työmenetelmien rinnalla. Perheen kokonaistilanteen kartoittamiseksi kotikäynti on tarpeen tehdä jokaiseen perheeseen viimeistään synnytyksen jälkeen. Mikäli resursseja kotikäyntien tekemiseksi ei ole mahdollista lisätä, tulisi jo olemassa olevia resursseja kohdistaa erityistä tukea tarvitseville perheille ja tehdä kotikäynneillä moniammatillista yhteistyötä. Etsivää työtä tulisi kehittää erityistä tukea tarvitsevien perheiden löytämiseksi.
Tutkimustulosten perusteella terveydenhoitajat tekevät kotikäyntejä, mutta Sosiaali- ja terveysministeriön antamat suositukset eivät aina täyty. Terveydenhoitajat näkevät kotikäynnin pääosin parempana työmenetelmänä kuin vastaanottotyön neuvolatyön keskeisten periaatteiden toteutumiseksi. Kotikäyntien kehittämisessä tärkeimmiksi asioiksi nousivat resurssien järjestäminen riittäviksi, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja lisääminen sekä etsivän työn kehittäminen.
Kotikäynti on erittäin hyvä työmenetelmä muiden neuvolatyössä käytettävien työmenetelmien rinnalla. Perheen kokonaistilanteen kartoittamiseksi kotikäynti on tarpeen tehdä jokaiseen perheeseen viimeistään synnytyksen jälkeen. Mikäli resursseja kotikäyntien tekemiseksi ei ole mahdollista lisätä, tulisi jo olemassa olevia resursseja kohdistaa erityistä tukea tarvitseville perheille ja tehdä kotikäynneillä moniammatillista yhteistyötä. Etsivää työtä tulisi kehittää erityistä tukea tarvitsevien perheiden löytämiseksi.