8-luokkalaisten nuorten liikuntatottumukset, itsetunto sekä liikunnan vaikutukset itsetuntoon ja terveyteen
Hautamäki, Hanna-Mari (2011)
Hautamäki, Hanna-Mari
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104043889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104043889
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten liikuntatottumuksia, nuorten itsetuntoa ja liikunnan vaikutuksia nuorten terveyteen ja itsetuntoon. Lisäksi tutkittiin onko tyttöjen ja poikien välillä eroja edellä mainituissa asioissa.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa kvantitatiivisesta osiosta, mutta se sisälsi myös kvalitatiivisen osuuden. Tutkimus toteutettiin yhdellä Vaasan yläasteella 8-luokan oppilaille (n=71) keväällä 2010. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS 17.0 tilasto-ohjelman avulla ja kvalitatiivinen osio induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa (75 %) nuorista harrasti liikuntaa ja 77 % liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Lihaksia kuormittava liikunta sekä kuntosaliharjoittelu
eivät olleet nuorten suosiossa, mutta hyötyliikuntaa harrastettiin suositusten mukaan. Tyttöjen mieluisimmat lajit koostuivat yksilölajeista ja poikien joukkuelajeista. Pojat olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt.
Nuorilla oli hyvä itsetunto (88 %) ja itseensä oltiin tyytyväisiä (93 %). Itsetunnossa ei ollut eroavaisuuksia tyttöjen ja poikien välillä, mutta laadullisissa toiminnoissa ja ailahtelevaisuudessa havaittiin eroja. Nuorista suurin osa hyväksyi itsensä sellaisena kuin on, mutta tytöt olivat halukkaita muuttamaan ulkonäön ja kunnioittamaan itseään enemmän.
Liikunnan vaikutus itsetuntoon oli hyvä. Nuoret pitivät kuntoaan (70 %) ja terveyttään (87 %) enimmäkseen hyvänä. Liikunnan positiivisia vaikutuksia oli, että kunto parani ja että pysyi kunnossa ja terveenä. Negatiivisia vaikutuksia oli lihaskipu ja loukkaantumiset. Tärkeimmät liikunnan harrastamisen syyt olivat vartalon ulkomuodon parantaminen ja kavereiden tapaaminen. Sukupuolten välillä ei ollut eroja edellä mainituissa tuloksissa.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa kvantitatiivisesta osiosta, mutta se sisälsi myös kvalitatiivisen osuuden. Tutkimus toteutettiin yhdellä Vaasan yläasteella 8-luokan oppilaille (n=71) keväällä 2010. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS 17.0 tilasto-ohjelman avulla ja kvalitatiivinen osio induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa (75 %) nuorista harrasti liikuntaa ja 77 % liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Lihaksia kuormittava liikunta sekä kuntosaliharjoittelu
eivät olleet nuorten suosiossa, mutta hyötyliikuntaa harrastettiin suositusten mukaan. Tyttöjen mieluisimmat lajit koostuivat yksilölajeista ja poikien joukkuelajeista. Pojat olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt.
Nuorilla oli hyvä itsetunto (88 %) ja itseensä oltiin tyytyväisiä (93 %). Itsetunnossa ei ollut eroavaisuuksia tyttöjen ja poikien välillä, mutta laadullisissa toiminnoissa ja ailahtelevaisuudessa havaittiin eroja. Nuorista suurin osa hyväksyi itsensä sellaisena kuin on, mutta tytöt olivat halukkaita muuttamaan ulkonäön ja kunnioittamaan itseään enemmän.
Liikunnan vaikutus itsetuntoon oli hyvä. Nuoret pitivät kuntoaan (70 %) ja terveyttään (87 %) enimmäkseen hyvänä. Liikunnan positiivisia vaikutuksia oli, että kunto parani ja että pysyi kunnossa ja terveenä. Negatiivisia vaikutuksia oli lihaskipu ja loukkaantumiset. Tärkeimmät liikunnan harrastamisen syyt olivat vartalon ulkomuodon parantaminen ja kavereiden tapaaminen. Sukupuolten välillä ei ollut eroja edellä mainituissa tuloksissa.