Sosiaalisen median käytön vaikutuksia nuoren mielenterveydelle: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Pulliainen, Marja (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001201439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001201439
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sosiaalisen median käytön vaikutuksia nuoren mielenterveyteen. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan uutta yhteisöllisempää tapaa käyttää internettiä, jossa käyttäjän rooli on aktiivisempi. Käyttäjä voi itse julkaista esimerkiksi kuvia, tekstiä tai videoita tai reagoida toisten käyttäjien tekemiin julkaisuihin. Vuorovaikutuksellisuus on olennainen osa sosiaalista mediaa. Sosiaalinen media on yleistynyt voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana ja erityisesti nuoret ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Suosituimpia sosiaalisen median palveluita nuorten parissa keväällä 2019 olivat mm. YouTube, Instagram, Snapchat ja WhatsApp.
Samaan aikaan sosiaalisen median yleistymisen kanssa nuorten mielenterveysongelmat Suomessa ovat kasvaneet. Suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta vähemmistön osalta ongelmat ovat pahentuneet. Tällä hetkellä yli 18 000 nuorta on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Yleisimmät mielenterveyden häiriöt nuorilla ovat masennus, ahdistuneisuus-häiriö, käytöshäiriö ja päihdehäiriö.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tavoitteena saada tiivistetysti ajankohtaista tutkimustietoa aiheesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Search Elitestä ja Science Directistä. Katsaukseen valikoitui kolme artikkelia, joista kaksi on Yhdysvalloista ja yksi Skotlannista. Artikkelit on julkaistu vuosina 2016-2017.
Aineistosta käy ilmi, että sosiaaliseen mediaan käytetyllä ajalla ei ole merkittävää vaikutusta nuorten mielenterveyteen. Sen sijaan sosiaalisen median käytön tiheys, useiden eri palveluiden käyttö, yöaikainen käyttö, tunnetason sitoutuminen ja ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ovat riskejä nuoren mielenterveydelle aiheuttaen unihäiriöitä sekä masennus- ja ahdistusoireita. Nuoren kärsiessä unihäiriöistä tai masennus- tai ahdistusoireista, avuksi voi olla puhelimen pito toisessa huoneessa yöaikaan, hälytysten poistaminen ja/tai sosiaalisen median eri palveluiden lukumäärän rajoittaminen.
Samaan aikaan sosiaalisen median yleistymisen kanssa nuorten mielenterveysongelmat Suomessa ovat kasvaneet. Suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta vähemmistön osalta ongelmat ovat pahentuneet. Tällä hetkellä yli 18 000 nuorta on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Yleisimmät mielenterveyden häiriöt nuorilla ovat masennus, ahdistuneisuus-häiriö, käytöshäiriö ja päihdehäiriö.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tavoitteena saada tiivistetysti ajankohtaista tutkimustietoa aiheesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Search Elitestä ja Science Directistä. Katsaukseen valikoitui kolme artikkelia, joista kaksi on Yhdysvalloista ja yksi Skotlannista. Artikkelit on julkaistu vuosina 2016-2017.
Aineistosta käy ilmi, että sosiaaliseen mediaan käytetyllä ajalla ei ole merkittävää vaikutusta nuorten mielenterveyteen. Sen sijaan sosiaalisen median käytön tiheys, useiden eri palveluiden käyttö, yöaikainen käyttö, tunnetason sitoutuminen ja ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ovat riskejä nuoren mielenterveydelle aiheuttaen unihäiriöitä sekä masennus- ja ahdistusoireita. Nuoren kärsiessä unihäiriöistä tai masennus- tai ahdistusoireista, avuksi voi olla puhelimen pito toisessa huoneessa yöaikaan, hälytysten poistaminen ja/tai sosiaalisen median eri palveluiden lukumäärän rajoittaminen.