Hemolyyttinen aktiivisuus Flavobacterium psychrophilum- bakteerilla
Nevala, Veera (2011)
Nevala, Veera
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104053931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104053931
Tiivistelmä
Kirjolohi on suomessa eniten viljelty kalalaji. Flavobacterium psychrophilum-bakteeri aiheuttaa suurta kuolleisuutta kirjolohen kasvatuslaitoksissa. Ensimmäiset kuvaukset bakteerin aiheuttamasta kylmän veden taudista tehtiin jo vuonna 1946.
F. psychrophilum-bakteeri aiheuttaa infektoituneessa kalassa anemiaa ja näyttää siltä, että se aiheuttaa hemolyysiä punasoluissa. Aiemmissa tutkimuksissa on myös eristetty kanta, joka ei ole virulentti. Koska hemolyyttinen aktiviteetti yhdistetään usein virulenssiin bakteerissa, haluttiin asiaa tutkia tarkemmin.
Työssä tutkittiin aiheuttaako F. psychrophilum-bakteerin neljä eri kantaa hemolyysiä punasoluissa. Yhden näistä kannoista oli todettu aiemmissa tutkimuksissa olevan epävirulentti. Tutkimuksessa perehdyttiin kantojen aiheuttamaan hemolyysiin eri lämpötiloissa ja erittävätkö kannat eksotoksiineja. Kannat myös inaktivoitiin lämmöllä, proteaasi-K:lla, sonikoinnilla ja formaliinilla, jolloin pyrittiin saada selville, aiheuttaako hemolyysin esim. endotoksiinit.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että F. psychrophilum-bakteerin sileät kannat aiheuttavat hemolyysiä, kun taas marmoroidut kannat eivät aiheuta lähes ollenkaan. Vaikka tautia kutsutaan kylmän veden taudiksi, hemolysoi bakteerin sileät kannat yhtä hyvin sekä 5 että 15 °C:ssa. F. psychrophilum-bakteeri ei eritä eksotoksiineja, joka aiheuttaisi punasolujen hajoamista. Inaktivoitujen kantojen tuloksista voitiin tehdä johtopäätös, ettei sileiden kantojen bakteerien tarvitse olla elossa tai ehjiä voidakseen hajottaa punasoluja.
F. psychrophilum-bakteeri aiheuttaa infektoituneessa kalassa anemiaa ja näyttää siltä, että se aiheuttaa hemolyysiä punasoluissa. Aiemmissa tutkimuksissa on myös eristetty kanta, joka ei ole virulentti. Koska hemolyyttinen aktiviteetti yhdistetään usein virulenssiin bakteerissa, haluttiin asiaa tutkia tarkemmin.
Työssä tutkittiin aiheuttaako F. psychrophilum-bakteerin neljä eri kantaa hemolyysiä punasoluissa. Yhden näistä kannoista oli todettu aiemmissa tutkimuksissa olevan epävirulentti. Tutkimuksessa perehdyttiin kantojen aiheuttamaan hemolyysiin eri lämpötiloissa ja erittävätkö kannat eksotoksiineja. Kannat myös inaktivoitiin lämmöllä, proteaasi-K:lla, sonikoinnilla ja formaliinilla, jolloin pyrittiin saada selville, aiheuttaako hemolyysin esim. endotoksiinit.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että F. psychrophilum-bakteerin sileät kannat aiheuttavat hemolyysiä, kun taas marmoroidut kannat eivät aiheuta lähes ollenkaan. Vaikka tautia kutsutaan kylmän veden taudiksi, hemolysoi bakteerin sileät kannat yhtä hyvin sekä 5 että 15 °C:ssa. F. psychrophilum-bakteeri ei eritä eksotoksiineja, joka aiheuttaisi punasolujen hajoamista. Inaktivoitujen kantojen tuloksista voitiin tehdä johtopäätös, ettei sileiden kantojen bakteerien tarvitse olla elossa tai ehjiä voidakseen hajottaa punasoluja.