Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa
Editoija
Hartikainen, Santtu
Koskinen, Minna
Aksovaara, Satu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-547-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-547-0
Tiivistelmä
Oppimisanalytiikka on yksi koulutuksen kentän uusista tutkimuskohteista. Kansainvälisessä tutkimuksessa oppimisanalytiikkaa on usein lähestytty datalähtöisesti ja hallinnon tarpeita kuunnellen. Oppimisen kannalta merkityksellisten toimijoiden, opiskelijoiden ja opettajien ääni on yllättäenkin jäänyt vähälle huomiolle. Oppimisanalytiikka voidaan nähdä yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden korkeakouluille esitettyihin oppimisen yksilöllisyyden ja joustavuuden vaatimuksiin.
Tässä julkaisussa tarkastelemme ammattikorkeakouluissa tehtyä oppimisanalytiikan kehittämistyötä. Tarkastelunäkökulmamme on pedagoginen ja keskittyy oppimisanalytiikan mikrokerrokseen, opiskelijan, opettajan ja opintojakson tasolle. Julkaisun näkökulmat ja tutkimustulokset pohjautuvat Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa projektissa toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen, nykytilan kartoitukseen sekä käyttäjätarpeita kartoittaneisiin työpajoihin.
APOA-projektin ensimmäisen vaiheen tulokset auttavat meitä määrittelemään kehittämistyön tulevaisuuden suuntia. Oppimisanalytiikkaa on perusteltua kehittää rinta rinnan pedagogisten prosessien kanssa. Vaikuttavuuden kannalta näyttää olevan tarpeellista kytkeä oppimisanalytiikkaa osaksi oppimisen suunnittelua.
Tässä julkaisussa tarkastelemme ammattikorkeakouluissa tehtyä oppimisanalytiikan kehittämistyötä. Tarkastelunäkökulmamme on pedagoginen ja keskittyy oppimisanalytiikan mikrokerrokseen, opiskelijan, opettajan ja opintojakson tasolle. Julkaisun näkökulmat ja tutkimustulokset pohjautuvat Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa projektissa toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen, nykytilan kartoitukseen sekä käyttäjätarpeita kartoittaneisiin työpajoihin.
APOA-projektin ensimmäisen vaiheen tulokset auttavat meitä määrittelemään kehittämistyön tulevaisuuden suuntia. Oppimisanalytiikkaa on perusteltua kehittää rinta rinnan pedagogisten prosessien kanssa. Vaikuttavuuden kannalta näyttää olevan tarpeellista kytkeä oppimisanalytiikkaa osaksi oppimisen suunnittelua.