Lapsen huomioiminen kuntoutuksessa vanhempien ja lastenneurologian osaston ammattilaisten näkökulmasta
Sipari, Lotta; Vaija, Emilia; Salmi, Heidi (2019)
Sipari, Lotta
Vaija, Emilia
Salmi, Heidi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027803
Tiivistelmä
Suomelle on YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvovan lapsen oikeuksien komitean puolelta noussut huoli vammaisten lasten oikeudesta tulla kuulluksi omassa kuntoutuk-sessaan. Vammaisilla lapsilla tulee olla oikeus osallistua aktiivisena toimijana omaan kuntoutusprosessiinsa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lapsi tulee huomioi-duksi omassa kuntoutuksessaan opinnäytetyömme tekohetkellä Päijät-Hämeen keskus-sairaalan lastenneurologisella osastolla ja kuinka osallisuutta voitaisiin tulevaisuudessa osastolla kehittää. Tavoitteena oli myös kartoittaa, miten lasten vanhemmat ja osaston ammattilaiset kokevat kuntoutuksen toteutumisen osastolla opinnäytetyön tekohetkellä. Saimme opinnäytetyömme aiheen idean lastenneurologian osastolta.
Toteutimme opinnäytetyön kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Keräsimme aineistoa paperisella kyselylomakkeella lastenneurologian osaston ammattilaisilta ja osaston lasten vanhemmilta. Kyselylomakkeet toimitimme yhteyshenkilöllemme, joka jakoi lomakkeet meidän puolestamme osastolla. Lomakkeiden läpikäynnin jälkeen kvan-tifioimme ja taulukoimme saamamme vastaukset. Taulukoiden pohjalta loimme kuviot vastauksista. Vanhempien kyselylomakkeissa oli myös avoin kysymys ja ammattilaisten lomakkeissa vapaansanan mahdollisuus, joiden pohjalta keräsimme koosteet tulosten yhteyteen. Avoimet kysymykset analysoimme sisältöanalyysin avulla, jossa aineistosta tarkasteltiin yhtäläisyyksiä ja eroja sekä tiivistettiin ja eriteltiin aineistoa. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2019.
Kyselyn tuloksista nousi esille, että vanhemmat olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen osaston ammattilaisilta. Vanhempien jaksamisessa arjessa näkyi jonkun verran ongel-mia sekä tukimuodoista arjessa ei ollut tietoa riittävästi.
Ammattilaisten sekä vanhempien vastauksista nousi esille huoli siitä, miten hyvin puhe-vaikeuksista kärsivä lapsi tulee kuulluksi. Ammattilaisten vastauksissa kävi myös ilmi, että he eivät aina ole tietoisia, miten lapsen kuntoutus kotona sujuu.
Koemme, että työmme pohjalta olisi mahdollista tehdä tulevaisuudessa jatkotutkimuksia aiheesta sekä laajentaa sitä esimerkiksi toisen sairaanhoidon piiriin. Jatkotutkimuksen voisi jatkossa mahdollisuuksien mukaan kohdentaa suoraan lapsille, kun tässä työssä käsittelimme aihetta vanhempien ja ammattilaisten näkemysten kautta.
Toteutimme opinnäytetyön kvantitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Keräsimme aineistoa paperisella kyselylomakkeella lastenneurologian osaston ammattilaisilta ja osaston lasten vanhemmilta. Kyselylomakkeet toimitimme yhteyshenkilöllemme, joka jakoi lomakkeet meidän puolestamme osastolla. Lomakkeiden läpikäynnin jälkeen kvan-tifioimme ja taulukoimme saamamme vastaukset. Taulukoiden pohjalta loimme kuviot vastauksista. Vanhempien kyselylomakkeissa oli myös avoin kysymys ja ammattilaisten lomakkeissa vapaansanan mahdollisuus, joiden pohjalta keräsimme koosteet tulosten yhteyteen. Avoimet kysymykset analysoimme sisältöanalyysin avulla, jossa aineistosta tarkasteltiin yhtäläisyyksiä ja eroja sekä tiivistettiin ja eriteltiin aineistoa. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2019.
Kyselyn tuloksista nousi esille, että vanhemmat olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen osaston ammattilaisilta. Vanhempien jaksamisessa arjessa näkyi jonkun verran ongel-mia sekä tukimuodoista arjessa ei ollut tietoa riittävästi.
Ammattilaisten sekä vanhempien vastauksista nousi esille huoli siitä, miten hyvin puhe-vaikeuksista kärsivä lapsi tulee kuulluksi. Ammattilaisten vastauksissa kävi myös ilmi, että he eivät aina ole tietoisia, miten lapsen kuntoutus kotona sujuu.
Koemme, että työmme pohjalta olisi mahdollista tehdä tulevaisuudessa jatkotutkimuksia aiheesta sekä laajentaa sitä esimerkiksi toisen sairaanhoidon piiriin. Jatkotutkimuksen voisi jatkossa mahdollisuuksien mukaan kohdentaa suoraan lapsille, kun tässä työssä käsittelimme aihetta vanhempien ja ammattilaisten näkemysten kautta.