Yhdessä teimme hyvää: Kaavilaisten nuorten kokemukset työllistymisestä vanhuspalveluihin 4H-hankkeen kautta
Karjalainen, Eeva Kristina (2019)
Karjalainen, Eeva Kristina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122327851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122327851
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kerättiin Kaavin 4H-yhdistyksen ”Yhdessä hyvää”-hankkeessa toimineiden nuorten mielipiteitä yrittäjyydestä, vanhustyössä toimimisesta, työelämäkokemuksista ja hankkeen onnistumisesta. Hanke toteutettiin 1.9.2017-30.4.2019. Toimeksiantajana toimi Kaavin 4H-yhdistys, joka tekee lapsi- ja nuorisotyötä. Yhdistys tukee lapsia ja nuoria kasvussa ja kehityksessä aktiiviseksi, suvaitsevaksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi kerhotoiminnan, työtehtävien ja koulutuksen avulla. 4H auttaa nuoria perustamaan oman yrityksen ohjatusti ja turvallisesti harrastuspohjalta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin kolmannen sektorin roolia palveluntuottajana, nuorten yrittäjyyskasvatusta ja nuorten ohjausta jatko-opintoihin.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena sähköisen, puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla talvella 2019. Kysymykset suunnattiin hankkeessa työskennelleille nuorille. Hanke työllisti 13-28 vuotiaita nuoria vanhustyössä. Tukimuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva hankkeen onnistumisesta sekä motivoida nuoria vanhustyöhön, yrittäjyyteen ja vanhustyön opintoihin. Aineiston vastauksista haettiin samankaltaisuuksia ja numeerisesti arvioitavista vastauksista laskettiin keskiarvoja.
Tutkimus antoi toimeksiantajalle tietoa siitä, miten hanke oli nuorten mielestä onnistunut ja myös kehittämisideiota tulevia hankkeita ja toiminnan kehittämistä varten. Hankkeeseen osallistuneiden nuorten omaiset ja läheiset, joilla oli vanhustyö- ja yrittäjyystausta, vaikuttivat positiivisesti nuorten suhtautumiseen 4H-yrittäjyyteen ja vanhustyön tekemiseen. Palkka oli nuorten motivoivin tekijä hankkeeseen osallistumisessa. Myös työkokemuksen saaminen ja vanhusasiakkaat koettiin tärkeiksi. 4H-yrittäjyys kiinnosti nuoria ja se koettiin hyväksi keinoksi ansaita rahaa. Yrittäjäksi ryhtyminen koettiin kuitenkin liian aikaa vieväksi ja työlääksi. Nuoruus ei välttämättä ole oikea elämänvaihe yrityksen perustamiselle edes harrastusmielessä. Mielikuva vanhustyöstä muuttui positiivisempaan suuntaan tai pysyi vähintään samana. Vanhustyöhön hakeutuminen oli kuitenkin nuorten mielestä epätodennäköistä. Vanhustyö alkaa kiinnosta avasta varttunemmalla iällä elämänkokemuksen myötä. Nuoret kokivat vuorovaikutustilanteet kaikkein antoisimmiksi vanhustyössä. Nuoret toivoivat yhteisiä tapahtumia vanhuksille ja nuorille enemmän. Työkokemus mahdollisti syvällisempien oivallusten tekemisen työelämästä.
Hanke sai nuorilta kiitettävän arvosanan. Tasokursseja toivottiin koulutuksiin eritasoisen osaamisen ja laajan ikäjakauman vuoksi. Hankkeen organisointiin sekä vanhusten informoimiseen saatavista palveluista nuoret toivoivat selkeyttä, mutta perehdytykseen oltiin tyytyväisiä. Perinteinen tieto paperilla koettiin hyväksi tavaksi tiedottaa asiakkaita nuorten tuottamista palveluista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena sähköisen, puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla talvella 2019. Kysymykset suunnattiin hankkeessa työskennelleille nuorille. Hanke työllisti 13-28 vuotiaita nuoria vanhustyössä. Tukimuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva hankkeen onnistumisesta sekä motivoida nuoria vanhustyöhön, yrittäjyyteen ja vanhustyön opintoihin. Aineiston vastauksista haettiin samankaltaisuuksia ja numeerisesti arvioitavista vastauksista laskettiin keskiarvoja.
Tutkimus antoi toimeksiantajalle tietoa siitä, miten hanke oli nuorten mielestä onnistunut ja myös kehittämisideiota tulevia hankkeita ja toiminnan kehittämistä varten. Hankkeeseen osallistuneiden nuorten omaiset ja läheiset, joilla oli vanhustyö- ja yrittäjyystausta, vaikuttivat positiivisesti nuorten suhtautumiseen 4H-yrittäjyyteen ja vanhustyön tekemiseen. Palkka oli nuorten motivoivin tekijä hankkeeseen osallistumisessa. Myös työkokemuksen saaminen ja vanhusasiakkaat koettiin tärkeiksi. 4H-yrittäjyys kiinnosti nuoria ja se koettiin hyväksi keinoksi ansaita rahaa. Yrittäjäksi ryhtyminen koettiin kuitenkin liian aikaa vieväksi ja työlääksi. Nuoruus ei välttämättä ole oikea elämänvaihe yrityksen perustamiselle edes harrastusmielessä. Mielikuva vanhustyöstä muuttui positiivisempaan suuntaan tai pysyi vähintään samana. Vanhustyöhön hakeutuminen oli kuitenkin nuorten mielestä epätodennäköistä. Vanhustyö alkaa kiinnosta avasta varttunemmalla iällä elämänkokemuksen myötä. Nuoret kokivat vuorovaikutustilanteet kaikkein antoisimmiksi vanhustyössä. Nuoret toivoivat yhteisiä tapahtumia vanhuksille ja nuorille enemmän. Työkokemus mahdollisti syvällisempien oivallusten tekemisen työelämästä.
Hanke sai nuorilta kiitettävän arvosanan. Tasokursseja toivottiin koulutuksiin eritasoisen osaamisen ja laajan ikäjakauman vuoksi. Hankkeen organisointiin sekä vanhusten informoimiseen saatavista palveluista nuoret toivoivat selkeyttä, mutta perehdytykseen oltiin tyytyväisiä. Perinteinen tieto paperilla koettiin hyväksi tavaksi tiedottaa asiakkaita nuorten tuottamista palveluista.