Lannanpolttojärjestelmän investoinnin vaikutus hevostilan kannattavuuteen case -tilalla
Rankinen, Terhi (2019)
Rankinen, Terhi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226174
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana oli hevostiloille muodostunut ongelma lannan loppusijoituspaikasta. Lannanpoltto on tullut lailliseksi vuonna 2018, joka on saanut talliyrittäjät kiinnostumaan polton mahdollisuuksista.
Tavoitteena oli tutkia, miten lannanpolttojärjestelmän investointi vaikuttaa hevosyrityksen kannattavuuteen ja kuinka paljon energiaa lannasta voi saada. Tehtävänä oli suunnitella case-tilalle lannanpolttojärjestelmä ja tarkastella sen vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen.
Toteutustapana toimi case- eli tapaustutkimus. Suunnitelmat tehtiin case-tilalle, josta saatiin perustiedot lämmitysjärjestelmän suunnittelua varten. Tutkimusta varten tehtiin laskelmia ja kerättiin teoriatietoa investoinnin suunnittelua varten.
Hevosenlannasta määriteltiin energiatiheys, joka kertoo kuinka paljon hevosenlannasta saa energiaa. Tulokseksi saatiin suunnilleen samanlainen energiatiheys kuin puuhakkeella. Lannanpolttojärjestelmän suunnitteluun saatiin hyvä sijainti, mutta kattilan tehon laskenta osoitti, ettei investointia kannata tälle tilalle tehdä. Teholuokaltaan pieni kattila ei sisällä tarvittavaa teknologiaa hevosenlannanpolttoon.
Lannanpolttoon on asetettu vaatimuksia päästöjen ja kattilan ominaisuuksien osalta. Kattilan ominaisuudet eivät tässä kokoluokassa kata kaikkia lain vaatimuksia. Päästömittauksia on tehty seospolttona ja ne ovat alle päästöraja-arvojen. Jo seospolttona typenoksidi ja hiukkaspäästöt olivat lähellä raja-arvoja ja korkeammat kuin hakkeen poltossa.
Tavoitteena oli tutkia, miten lannanpolttojärjestelmän investointi vaikuttaa hevosyrityksen kannattavuuteen ja kuinka paljon energiaa lannasta voi saada. Tehtävänä oli suunnitella case-tilalle lannanpolttojärjestelmä ja tarkastella sen vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen.
Toteutustapana toimi case- eli tapaustutkimus. Suunnitelmat tehtiin case-tilalle, josta saatiin perustiedot lämmitysjärjestelmän suunnittelua varten. Tutkimusta varten tehtiin laskelmia ja kerättiin teoriatietoa investoinnin suunnittelua varten.
Hevosenlannasta määriteltiin energiatiheys, joka kertoo kuinka paljon hevosenlannasta saa energiaa. Tulokseksi saatiin suunnilleen samanlainen energiatiheys kuin puuhakkeella. Lannanpolttojärjestelmän suunnitteluun saatiin hyvä sijainti, mutta kattilan tehon laskenta osoitti, ettei investointia kannata tälle tilalle tehdä. Teholuokaltaan pieni kattila ei sisällä tarvittavaa teknologiaa hevosenlannanpolttoon.
Lannanpolttoon on asetettu vaatimuksia päästöjen ja kattilan ominaisuuksien osalta. Kattilan ominaisuudet eivät tässä kokoluokassa kata kaikkia lain vaatimuksia. Päästömittauksia on tehty seospolttona ja ne ovat alle päästöraja-arvojen. Jo seospolttona typenoksidi ja hiukkaspäästöt olivat lähellä raja-arvoja ja korkeammat kuin hakkeen poltossa.