Suomalaisten naisten kokemuksia kätilöiden kohtaamisesta synnytyksen aikana ja sen jälkeen

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin haastattelututkimuksena, jonka tarkoituksena oli kuvailla synnyttäneiden naisten kokemuksia kätilön kohtaamisesta synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kätilötyön- ja koulutuksen kehittämisen tueksi. Työtä ohjaava tutkimuskysymys oli: Millaisia kokemuksia suomalaisilla naisilla on huolehtivasta ja ei-huolehtivasta kohtaamisesta kätilön kanssa synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Opinnäytetyö tehtiin osana ISFIN- hanketta, jonka kautta saimme valmiit haastattelukysymykset ja ohjeen analysointiprosessin toteuttamiseen.

Toteutimme haastattelut kevään ja kesän 2019 aikana ja haastattelimme yhteensä neljää naista, jotka olivat synnyttäneet alle kolme kuukautta ennen haastatteluajankohtaa. Analysointi kulki haastattelujen rinnalla. Opinnäytetyössä käytimme fenomenologista menetelmää ja analysointiprosessia ohjasi Vancouverin koulukunnan fenomenologia. Fenomenologiassa keskeinen ajatus on se, että ihmiset kokevat saman asian eri tavoin ja antavat havaitsemilleen ilmiöille erilaisia merkityksiä. Ennen opinnäytetyömme toteutusvaihetta, suljimme pois omat ennakkoajatuksemme, jotta ne eivät vaikuttaisi haastattelumateriaalin analysoinnissa.

Rakensimme tulokset merkityksineen oman tulkintamme kautta. Tavoitteenamme oli saada käsitys elävästä kokemuksesta kokonaisuutena. Äidit olivat tyytyväisiä kohtaamiseen kätilön kanssa synnytyksen aikana, mutta lapsivuodeosastolla kohtaamisessa oli puutteita. Kokosimme äitien kokemusten pohjalta kahdeksan merkitystä, joista viisi kuvasi positiivista- ja kolme negatiivista kohtaamista. Negatiiviset kokemukset liittyivät henkiseen ja fyysiseen turvattomuuteen, kun taas positiiviset kokemukset kokonaisvaltaiseen hoivaan ja turvallisuuden tunteeseen.

The purpose of this study was to provide information for midwifes and to support the education of midwifes. The study was conducted as an interview to four mothers who had given birth less than three months prior to the interview. The aim of this study was to describe, how Finnish women experience the encounters with midwifes during birth and at the maternity ward. The study was part of the ISFIN- project and the project provided us the questions which we used at the interview. The research question was: What is the lived experience of Finnish childbearing women of caring and uncaring encounters with midwives during childbearing period (birth and post-partum period).

The interviews were conducted during spring and summer 2019. In our study we used phenomenological approach and our analysing process was from Vancouver school doing phenomenology. The basic idea of phenomenology is that people experience same phenomenon differently and give different meanings for the phenomenon they have experienced. Before we started our study, we wrote down our preconceived ideas and put them aside before interview.

We constructed our findings in to meanings through our own interpretations. Our aim was to get the full picture of the lived experience. The mothers were happy with their encounters with midwifes during labour, but at the maternity ward they felt like their needs had not been answered. We constructed eight different meanings based on the mothers’ answers. Five of the meanings were positive and three were negative. The negative experiences were based on uninsecurity that was emotional and physical. The positive experiences were based on the feeling of full security.