KETTERÄ MENETELMÄ TEOLLISUUSTUOTTEIDEN TUOTEKEHITYKSEEN
Luusua, Ilkka (2019)
Luusua, Ilkka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727284
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehdään Porkka Finland Oy:lle, jonka aiheena on ketterä menetelmä teollisuustuotteiden tuotekehitykseen.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Porkka Finland Oy:n tuoteprosessin (Product & System Offering Process) tuotekehitysvaihe (Product Development) ketterämmäksi ja antaa suuntaviivat sille, miten prosessia voidaan kehittää eteenpäin jatkuvalla oppimisen ohjaamisella. Porkka Finland Oy:n nykyinen tuotekehitysprosessi perustuu vesiputousmallia hyödyntäviin tuotekehitys- ja asiakasprojekteihin. Nämä prosessit olisi muutettava ketteriksi prosesseiksi, jotta tuotekehitys yrityksessä olisi kyvykkäämpi. Työssä kartoitetaan tuotekehitysprosessin kehittämistarpeet ja yleisimmät ketterät kehitys menetelmät, joista käyttökelpoisin valitaan uuden prosessimallin pohjaksi. Tähän menetelmään tehdään tarvittavat täsmennykset niin, että menetelmä soveltuu Porkka Finland Oy:n tuoteprosessikokonaisuuteen ja tuotteistoon.
Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, joka voidaan käynnistää aluksi erilaisista lähtökohdista. Lähtökohdat käynnistämiselle voivat olla organisaation kehittämisen tarve tai halu saada muutoksia toimintaan. Tutkimuksellinen kehittämistarve on yleensä käytännöllisten ongelmien ratkaisua sekä käytäntöjen, uusien ideoiden, palvelujen, tuotteiden kehittämistä ja tuottamista. Kehittämisessä tarkoituksena on usein laatia, kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia ratkaisuja. Kehittämistyö ei ole pelkästään vaan kuvainnollista tai selittää asioita, vaan sen tehtävänä on saada aikaan parempia ratkaisuja ja viedä käytännössä asioita eteenpäin. Aineistoa tutkimukseen on kerätty taustakirjallisuudesta sekä haastattelujen ja pilottikokeilun avulla. Haastattelut on tehty asiantuntijahaastatteluna ja kysymykset haastateltaville oli kaikille puolistrukturoitu. Haastattelun litteroitu aineisto on järjestetty koodaamalla ja leikkaa-liimaa-tekniikalla MS wordissa. Taustakirjallisuus ja haastattelut analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen ja tämän analyysin perusteella on valittu pilotti. Pilotin perusteella on tehty päätelmät ja edelleenkehittämisehdotus. Opinnäytteen tutkimusongelmana on yrityksen vesiputousmallin mukainen tuotekehitysprosessi, koska se sisältää tekijöitä, jotka jäykistävät projektien läpimenoa. Erilaisia muutostarpeita nousee käytännössä esille koko projektin ajan. Perinteisiä menetelmiä käyttäen projektisuunnitelmaa joudutaan muuttamaan toistuvasti. Tällöin ei pystytä reagoimaan nopeasti tuotevaatimuksiin ja muihin projektin tavoitteissa tapahtuviin muutoksiin tai kehityksen aikana esille tulleisiin ongelmiin. Projektin läpimenoaika pitenee ja kustannukset kasvavat väistämättä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että organisaation on kyettävä kehittämään tuotekehitysprosessia kokonaisvaltaisesti. Prosessin kehittäminen nostaa organisaation suorituskykyä vastata muuttuviin asiakasvaatimuksiin. Prosessin kehittämisessä prosessiin kuuluvan henkilöstön roolit ja tehtävät muuttuvat. Prosessitoiminta pitää alkaa asiakastarpeesta ja loppuu asiakkaan kannalta tyydyttävään tulokseen. Kehitystiimin suorituskyvyn olisi hyvä olla tarkkaan mittaroitu, jotta tehtävien määrä voidaan mitoittaa kehitystiimin suorituskyvyn mukaiseksi. Prosessiajattelu on tehtävä kaikille selväksi ja sen ohjaaminen pitää perustua tavoitteellisuuteen. Prosessitehtävien on oltava selkeitä, jotta prosessiin kuuluva henkilöstö toimii niiden mukaisesti. Prosessitoiminnalle tulisi järjestää ohjaustuki, jotta sitä pystytään hyödyntämään alusta alkaen.
Ketteriä tuotekehityksen menetelmiä on käytetty ensisijaisesti tietokoneohjelmistojen kehittämisessä. Näiden menetelmien soveltaminen teollisuustuotteiden kehittämisessä on monimutkaisempaa, koska tuotteet koostuvat tyypillisesti mekaniikasta, elektroniikasta, ohjelmistoista ja muista tuotteiden käyttötarkoitukseen liittyvistä osa-alueista, kuten kylmätekniikasta. Kehitysprojektissa on siten pystyttävä yhteen sovittamaan kaikki nämä osa-alueet ketterään tuotekehitysprosessiin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa teollisuusyrityksissä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa projekteissa.
Tämä opinnäytetyö sisältää mielenkiintoisen haasteen soveltaa ketterän tuotekehityksen periaatteita myös teollisuustuotteiden kehittämiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Porkka Finland Oy:n tuoteprosessin (Product & System Offering Process) tuotekehitysvaihe (Product Development) ketterämmäksi ja antaa suuntaviivat sille, miten prosessia voidaan kehittää eteenpäin jatkuvalla oppimisen ohjaamisella. Porkka Finland Oy:n nykyinen tuotekehitysprosessi perustuu vesiputousmallia hyödyntäviin tuotekehitys- ja asiakasprojekteihin. Nämä prosessit olisi muutettava ketteriksi prosesseiksi, jotta tuotekehitys yrityksessä olisi kyvykkäämpi. Työssä kartoitetaan tuotekehitysprosessin kehittämistarpeet ja yleisimmät ketterät kehitys menetelmät, joista käyttökelpoisin valitaan uuden prosessimallin pohjaksi. Tähän menetelmään tehdään tarvittavat täsmennykset niin, että menetelmä soveltuu Porkka Finland Oy:n tuoteprosessikokonaisuuteen ja tuotteistoon.
Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, joka voidaan käynnistää aluksi erilaisista lähtökohdista. Lähtökohdat käynnistämiselle voivat olla organisaation kehittämisen tarve tai halu saada muutoksia toimintaan. Tutkimuksellinen kehittämistarve on yleensä käytännöllisten ongelmien ratkaisua sekä käytäntöjen, uusien ideoiden, palvelujen, tuotteiden kehittämistä ja tuottamista. Kehittämisessä tarkoituksena on usein laatia, kehittää ja ottaa käyttöön erilaisia ratkaisuja. Kehittämistyö ei ole pelkästään vaan kuvainnollista tai selittää asioita, vaan sen tehtävänä on saada aikaan parempia ratkaisuja ja viedä käytännössä asioita eteenpäin. Aineistoa tutkimukseen on kerätty taustakirjallisuudesta sekä haastattelujen ja pilottikokeilun avulla. Haastattelut on tehty asiantuntijahaastatteluna ja kysymykset haastateltaville oli kaikille puolistrukturoitu. Haastattelun litteroitu aineisto on järjestetty koodaamalla ja leikkaa-liimaa-tekniikalla MS wordissa. Taustakirjallisuus ja haastattelut analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen ja tämän analyysin perusteella on valittu pilotti. Pilotin perusteella on tehty päätelmät ja edelleenkehittämisehdotus. Opinnäytteen tutkimusongelmana on yrityksen vesiputousmallin mukainen tuotekehitysprosessi, koska se sisältää tekijöitä, jotka jäykistävät projektien läpimenoa. Erilaisia muutostarpeita nousee käytännössä esille koko projektin ajan. Perinteisiä menetelmiä käyttäen projektisuunnitelmaa joudutaan muuttamaan toistuvasti. Tällöin ei pystytä reagoimaan nopeasti tuotevaatimuksiin ja muihin projektin tavoitteissa tapahtuviin muutoksiin tai kehityksen aikana esille tulleisiin ongelmiin. Projektin läpimenoaika pitenee ja kustannukset kasvavat väistämättä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että organisaation on kyettävä kehittämään tuotekehitysprosessia kokonaisvaltaisesti. Prosessin kehittäminen nostaa organisaation suorituskykyä vastata muuttuviin asiakasvaatimuksiin. Prosessin kehittämisessä prosessiin kuuluvan henkilöstön roolit ja tehtävät muuttuvat. Prosessitoiminta pitää alkaa asiakastarpeesta ja loppuu asiakkaan kannalta tyydyttävään tulokseen. Kehitystiimin suorituskyvyn olisi hyvä olla tarkkaan mittaroitu, jotta tehtävien määrä voidaan mitoittaa kehitystiimin suorituskyvyn mukaiseksi. Prosessiajattelu on tehtävä kaikille selväksi ja sen ohjaaminen pitää perustua tavoitteellisuuteen. Prosessitehtävien on oltava selkeitä, jotta prosessiin kuuluva henkilöstö toimii niiden mukaisesti. Prosessitoiminnalle tulisi järjestää ohjaustuki, jotta sitä pystytään hyödyntämään alusta alkaen.
Ketteriä tuotekehityksen menetelmiä on käytetty ensisijaisesti tietokoneohjelmistojen kehittämisessä. Näiden menetelmien soveltaminen teollisuustuotteiden kehittämisessä on monimutkaisempaa, koska tuotteet koostuvat tyypillisesti mekaniikasta, elektroniikasta, ohjelmistoista ja muista tuotteiden käyttötarkoitukseen liittyvistä osa-alueista, kuten kylmätekniikasta. Kehitysprojektissa on siten pystyttävä yhteen sovittamaan kaikki nämä osa-alueet ketterään tuotekehitysprosessiin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa teollisuusyrityksissä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa projekteissa.
Tämä opinnäytetyö sisältää mielenkiintoisen haasteen soveltaa ketterän tuotekehityksen periaatteita myös teollisuustuotteiden kehittämiseen.