Konkurssipesän huutokauppa
Turunen, Sofia (2019)
Turunen, Sofia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326461
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii konkurssipesien huutokauppaa. Opinnäytetyön tietoperustan ensimmäinen osa käsittelee konkurssia osana insolvenssioikeutta sekä sen vaikutusta kansantalouteen. Toinen osa keskittyy konkurssimenettelyn prosessuaaliseen puoleen ja kolmas osa käsittää konkurssin täytäntöönpanopuolen eli opinnäytetyön päätutkimuskohteen, konkurssipesien huutokaupan.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty oikeustieteen perinteistä lainopillista tutkimusta eli oikeusdogmatiikkaa sekä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Lähteinä on käytetty lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta, konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksia hyvästä pesänhoitotavasta ja konkurssipesän realisoinnista sekä oikeustapauksia. Keskeisimpinä lähteinä ovat konkurssilaki (120/2004) sekä hallituksen esitys (26/2003) eduskunnalle konkurssilainsäädännön uudistamiseksi. Vertailevana oikeustutkimuksena on käytetty Ruotsin konkurssilainsäädäntöä, joka on toiminut Suomen konkurssilainsäädännön esikuvana.
KonkL 1:1.2:n mukaan konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jonka avulla velallisen omaisuus käytetään siihen, että konkurssisaatavat saadaan maksetuiksi. Tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja sekä konkurssipesän velkojainkokous vastaavat velallisen omaisuuden hoitamisesta, myymisestä sekä muun konkurssipesän hallinnosta. KonkL 17:3 §:n mukaan konkurssimyynnin tulee tuottaa mahdollisimman hyvä myyntitulos. Pesänhoitaja voi myydä eli realisoida konkurssipesään kuuluvan kiinteän vapaan- ja irtaimen omaisuuden pyytämällä itse tarjouksia kirjallisesti, sähköisesti (nettihuutokauppa) taikka suljetussa huutokaupassa. Omaisuutta voidaan myös tarjota ostajaehdokkaille määrähintaan. Konkurssihuutokaupan toimittaminen on mahdollista ulkoistaa toimeksiannolla ulkopuoliselle, esimerkiksi realisointiliikkeelle tai ammattimeklarille.
Pesänhoidon käytännön kysymysten sääntelyä tai konkurssihuutokauppaa myyntitapana ei laista juurikaan löydy, jonka takia konkurssipesänhoidon ongelmatilanteissa pesänhoitokäytännössä muodostuneet menettelytavat sekä myös oikeuskäytäntö ovat saaneet tavanomaista suuremman merkityksen. Internetkauppaan erikoistuneiden yritysten myyntisivustot sekä näiden tarjoama valikoima kasvattavat digitalisaation aikana suosiotaan. Opinnäytetyö tutkii myös konkurssipesään kuuluvan omaisuuden realisointia. Omaisuus voi olla vaikeasti myytävissä taikka aineetonta eli immateriaalista varallisuutta, jolloin sen rahaksi muuttamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Maakaariuudistuksen sekä konkurssi- ja ulosottolainsäädännön uudistuksien myötä konkurssipesän realisointitapa vaikuttaa siihen, miten tiettyjen sopimusten sitovuudet realisaatiossa määräytyvät. Täten konkurssikurssipesiin kohdistuva tutkimus on perusteltua.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty oikeustieteen perinteistä lainopillista tutkimusta eli oikeusdogmatiikkaa sekä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Lähteinä on käytetty lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta, konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksia hyvästä pesänhoitotavasta ja konkurssipesän realisoinnista sekä oikeustapauksia. Keskeisimpinä lähteinä ovat konkurssilaki (120/2004) sekä hallituksen esitys (26/2003) eduskunnalle konkurssilainsäädännön uudistamiseksi. Vertailevana oikeustutkimuksena on käytetty Ruotsin konkurssilainsäädäntöä, joka on toiminut Suomen konkurssilainsäädännön esikuvana.
KonkL 1:1.2:n mukaan konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jonka avulla velallisen omaisuus käytetään siihen, että konkurssisaatavat saadaan maksetuiksi. Tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja sekä konkurssipesän velkojainkokous vastaavat velallisen omaisuuden hoitamisesta, myymisestä sekä muun konkurssipesän hallinnosta. KonkL 17:3 §:n mukaan konkurssimyynnin tulee tuottaa mahdollisimman hyvä myyntitulos. Pesänhoitaja voi myydä eli realisoida konkurssipesään kuuluvan kiinteän vapaan- ja irtaimen omaisuuden pyytämällä itse tarjouksia kirjallisesti, sähköisesti (nettihuutokauppa) taikka suljetussa huutokaupassa. Omaisuutta voidaan myös tarjota ostajaehdokkaille määrähintaan. Konkurssihuutokaupan toimittaminen on mahdollista ulkoistaa toimeksiannolla ulkopuoliselle, esimerkiksi realisointiliikkeelle tai ammattimeklarille.
Pesänhoidon käytännön kysymysten sääntelyä tai konkurssihuutokauppaa myyntitapana ei laista juurikaan löydy, jonka takia konkurssipesänhoidon ongelmatilanteissa pesänhoitokäytännössä muodostuneet menettelytavat sekä myös oikeuskäytäntö ovat saaneet tavanomaista suuremman merkityksen. Internetkauppaan erikoistuneiden yritysten myyntisivustot sekä näiden tarjoama valikoima kasvattavat digitalisaation aikana suosiotaan. Opinnäytetyö tutkii myös konkurssipesään kuuluvan omaisuuden realisointia. Omaisuus voi olla vaikeasti myytävissä taikka aineetonta eli immateriaalista varallisuutta, jolloin sen rahaksi muuttamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Maakaariuudistuksen sekä konkurssi- ja ulosottolainsäädännön uudistuksien myötä konkurssipesän realisointitapa vaikuttaa siihen, miten tiettyjen sopimusten sitovuudet realisaatiossa määräytyvät. Täten konkurssikurssipesiin kohdistuva tutkimus on perusteltua.