Perheryhmäkodin laadukas työ
Iisakkila, Tatu (2019)
Iisakkila, Tatu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226229
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö perheryhmäkotien työn laadusta Suomessa. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden pakolaisnuorten kanssa tehtävän kotoutumista tukevan työn laatua Suomessa. Perheryhmäkoteja ja niissä tehtävää työtä ja sen laatua ei ole aiemmin juuri tutkittu ja tietoa työstä ruohonjuuritasolla oli vähän. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä on perheryhmäkotityön laatu ja miten sitä voitaisiin kehittää. Tätä varten työssä pyrittiin luomaan perheryhmäkotityön laatusuositukset.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä hyödynnettiin tapaustutkimuksellista lähestymistapaa ja käytettiin eri menetelmiä ja aineistoja. Tämän opinnäytetyön aineistona on Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkodin nuorilta vuosina 2010–2019 kerätty asiakaspalauteaineisto, perheryhmäkotien ohjaajille suunnattu kyselyaineisto sekä asiantuntijahaastattelut. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähteistä sisällönanalyysiä.
Kehittämistyön tulokset jakautuivat eri aineistojen pohjalta neljään osaan. Pakolaisnuoret ja ohjaajat arvostivat heidän välilleen muodostuvaa luottamuksellista ja dialogista vuorovaikutussuhdetta ja se nähtiin edistävän kotoutumista. Perheryhmäkodin yhteisön merkitys nähtiin tärkeäksi nuorten kotoutumisessa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tärkeimmiksi asioiksi yhteisössä nousivat muun muassa yhdessä olo, kodinomaisuus ja ruoka. Yhteistyön merkitys kotoutumisen tukemisessa nähtiin merkittävänä ja kotoutumisen tukemisen koettiin olevan mahdollista vain yhteistyötä tekemällä ja kehittämällä. Kolme neljästä pakolaisnuoresta koki kotoutumisensa onnistuneen hyvin. Pakolaisnuoret tarvitsevat kuitenkin paljon apua myös poismuuton jälkeen. Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto nähtiin tärkeänä, mutta sen koettiin olevan epätasaista eri paikkakunnilla. Tuloksissa korostui asiakaspalautteen ja kotoutumisen seurannan tarpeellisuus, mikä ei kentällä tällä hetkellä toteudu.
Laatusuositukset saatiin aikaan yhdistelemällä perheryhmäkotityöhön ja laatuun liittyvää teoriaa, käytännön kokemuksia sekä kehittämistyön tuloksia. Laatusuositukset esiteltiin neljästä näkökulmasta, joita olivat: 1. Suositukset nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen, joissa korostuu luottamuksellisen dialogisen suhteen luominen ohjaajan ja nuoren välille. 2. Suositukset yhteisön toiminnalle, jossa nähdään yhteisön merkittävä vaikutus yksilön kotoutumiselle. 3. Suositukset toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jossa korostuu yhteistyön merkitys kotoutumista tukevassa työssä. 4. Suositukset kotoutumisen tukemiseen, jossa korostuu kotoutumisen kokonaisvaltaisuus koko yhteiskuntaa koskevana toimintana.
Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää perheryhmäkoteihin ja kotoutumiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä tulevien hallinnollisten muutosten pohjana. Työn tuloksissa pyrittiin konkreettisuuteen ja hyödynnettävyyteen yksittäisten kohtaamisten tasolta lainsäädännön tasolle. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää yleisesti lasten- ja nuorten kanssa tehtävässä työssä.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä hyödynnettiin tapaustutkimuksellista lähestymistapaa ja käytettiin eri menetelmiä ja aineistoja. Tämän opinnäytetyön aineistona on Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkodin nuorilta vuosina 2010–2019 kerätty asiakaspalauteaineisto, perheryhmäkotien ohjaajille suunnattu kyselyaineisto sekä asiantuntijahaastattelut. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähteistä sisällönanalyysiä.
Kehittämistyön tulokset jakautuivat eri aineistojen pohjalta neljään osaan. Pakolaisnuoret ja ohjaajat arvostivat heidän välilleen muodostuvaa luottamuksellista ja dialogista vuorovaikutussuhdetta ja se nähtiin edistävän kotoutumista. Perheryhmäkodin yhteisön merkitys nähtiin tärkeäksi nuorten kotoutumisessa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tärkeimmiksi asioiksi yhteisössä nousivat muun muassa yhdessä olo, kodinomaisuus ja ruoka. Yhteistyön merkitys kotoutumisen tukemisessa nähtiin merkittävänä ja kotoutumisen tukemisen koettiin olevan mahdollista vain yhteistyötä tekemällä ja kehittämällä. Kolme neljästä pakolaisnuoresta koki kotoutumisensa onnistuneen hyvin. Pakolaisnuoret tarvitsevat kuitenkin paljon apua myös poismuuton jälkeen. Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto nähtiin tärkeänä, mutta sen koettiin olevan epätasaista eri paikkakunnilla. Tuloksissa korostui asiakaspalautteen ja kotoutumisen seurannan tarpeellisuus, mikä ei kentällä tällä hetkellä toteudu.
Laatusuositukset saatiin aikaan yhdistelemällä perheryhmäkotityöhön ja laatuun liittyvää teoriaa, käytännön kokemuksia sekä kehittämistyön tuloksia. Laatusuositukset esiteltiin neljästä näkökulmasta, joita olivat: 1. Suositukset nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen, joissa korostuu luottamuksellisen dialogisen suhteen luominen ohjaajan ja nuoren välille. 2. Suositukset yhteisön toiminnalle, jossa nähdään yhteisön merkittävä vaikutus yksilön kotoutumiselle. 3. Suositukset toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jossa korostuu yhteistyön merkitys kotoutumista tukevassa työssä. 4. Suositukset kotoutumisen tukemiseen, jossa korostuu kotoutumisen kokonaisvaltaisuus koko yhteiskuntaa koskevana toimintana.
Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää perheryhmäkoteihin ja kotoutumiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä tulevien hallinnollisten muutosten pohjana. Työn tuloksissa pyrittiin konkreettisuuteen ja hyödynnettävyyteen yksittäisten kohtaamisten tasolta lainsäädännön tasolle. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää yleisesti lasten- ja nuorten kanssa tehtävässä työssä.