Myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen Kittilän varhaiskasvatuksessa - Yhteistoiminnallinen työpaja henkilöstölle
Myllykoski, Annika; Nordberg, Anna-Leena (2019)
Myllykoski, Annika
Nordberg, Anna-Leena
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226402
Tiivistelmä
Itsetunnolle luodaan tärkeää pohjaa varhaislapsuudessa ja ihmisen minäkuva muodostuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Myönteinen vuorovaikutus ja vahvuuksia huomioiva toimintakulttuuri nostetaan keskeiseksi lähtökohdaksi useissa varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa. Tämä opinnäytetyö keskit-tyy tarkastelemaan myönteistä vuorovaikutusta varhaiskasvatuksessa lapsen ja aikuisen välillä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena koulutusprojektina, jonka keskiössä oli työpajan järjestäminen Kittilän varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Työpajaan osallistui 17 henkilöä. Työpajan tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat olleet osallistujien mielestä ratkaisevia keinoja myönteisen vuorovaikutuksen onnistu-misen kannalta ja minkälaisissa tilanteissa myönteisen vuorovaikutuksen koe-taan olleen haastavaa tai lähes mahdotonta. Työpajassa etsittiin toiminnan kautta vaihtoehtoisia keinoja haastaviin tilanteisiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli samalla saada vastauksia siihen, kuinka yhteistoiminnallisen oppimisen me-netelmät soveltuvat aiheen käsittelyyn. Koko koulutusprojekti koostui työpajan lisäksi orientointivideosta sekä palautekyselystä.
Työpajassa käytettiin osallistavia menetelmiä ja draaman työtapoja, jotka pe-rustuvat yhteistoiminnalliseen oppimiseen sekä sosiokonstruktivistiseen oppi-misteoriaan. Myönteisen vuorovaikutuksen merkitys perustellaan positiivisen psykologian ja pedagogiikan teorioilla. Keskeisenä näkökulmana opinnäytetyös-sä oli myönteisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle hyvin-voinnille ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle.
Myönteisen vuorovaikutuksen tärkeimmiksi avaimiksi nousivat katsekontakti, hymy, toisen työntekijän tuki ja riittävän ajan antaminen lapsille haastavissa tilanteissa. Työpajan jälkeisen välittömän palautteen, opinnäytetyön tekijöiden havaintojen sekä palautekyselystä saatujen tulosten perusteella työpajassa käytetyt menetelmät sopivat hyvin aiheen käsittelyyn. Työpaja koettiin pääosin myös hyödyllisenä. The important bases of self-esteem develops during an early childhood and theself-image develops in interaction with other people. Positive interaction and strengths approach in working culture has become the main basis in the official early education documents. This thesis concentrates on the interaction between an adult and a child.
This Bachelor’s thesis was conducted as a functional study with an educational project. The central part of thesis was to organize a workshop for 17 profes-sional early childhood educators in Kittilä. The aim of the workshop was to iden-tify methods which participators thought as crucial methods for positive interac-tion and to identify the situations in which the positive interaction has been diffi-cult or almost impossible. The optional methods for the difficult situations were identified by functional methods in the workshop. One important purpose was also to find out how co-operative learning is suitable for considering this aim. This educational project included also an orientation video and a feedback form.
The methods that were used in this workshop was drama and other that are based on learning theories of co-operative learning and social constructivism learning. The meaning of positive interaction is explained by the theory of posi-tive psychology and pedagogy. The essential aspect in theses is the implication of positive interaction for a child’s holistic well-being and the development of child’s positive self-image.
The main keys to implement positive interaction got identified as eye contact, smile, support of colleagues and giving enough time for a child in challenging situations. The immediate feedback after the workshop as well as the results of feedback form shows that used methods were suitable for considering this aim of thesis. Also by perceptions by the thesis’ writers indicates the same. The workshop was also mainly taken as worthwhile.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena koulutusprojektina, jonka keskiössä oli työpajan järjestäminen Kittilän varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Työpajaan osallistui 17 henkilöä. Työpajan tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat olleet osallistujien mielestä ratkaisevia keinoja myönteisen vuorovaikutuksen onnistu-misen kannalta ja minkälaisissa tilanteissa myönteisen vuorovaikutuksen koe-taan olleen haastavaa tai lähes mahdotonta. Työpajassa etsittiin toiminnan kautta vaihtoehtoisia keinoja haastaviin tilanteisiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli samalla saada vastauksia siihen, kuinka yhteistoiminnallisen oppimisen me-netelmät soveltuvat aiheen käsittelyyn. Koko koulutusprojekti koostui työpajan lisäksi orientointivideosta sekä palautekyselystä.
Työpajassa käytettiin osallistavia menetelmiä ja draaman työtapoja, jotka pe-rustuvat yhteistoiminnalliseen oppimiseen sekä sosiokonstruktivistiseen oppi-misteoriaan. Myönteisen vuorovaikutuksen merkitys perustellaan positiivisen psykologian ja pedagogiikan teorioilla. Keskeisenä näkökulmana opinnäytetyös-sä oli myönteisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle hyvin-voinnille ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle.
Myönteisen vuorovaikutuksen tärkeimmiksi avaimiksi nousivat katsekontakti, hymy, toisen työntekijän tuki ja riittävän ajan antaminen lapsille haastavissa tilanteissa. Työpajan jälkeisen välittömän palautteen, opinnäytetyön tekijöiden havaintojen sekä palautekyselystä saatujen tulosten perusteella työpajassa käytetyt menetelmät sopivat hyvin aiheen käsittelyyn. Työpaja koettiin pääosin myös hyödyllisenä.
This Bachelor’s thesis was conducted as a functional study with an educational project. The central part of thesis was to organize a workshop for 17 profes-sional early childhood educators in Kittilä. The aim of the workshop was to iden-tify methods which participators thought as crucial methods for positive interac-tion and to identify the situations in which the positive interaction has been diffi-cult or almost impossible. The optional methods for the difficult situations were identified by functional methods in the workshop. One important purpose was also to find out how co-operative learning is suitable for considering this aim. This educational project included also an orientation video and a feedback form.
The methods that were used in this workshop was drama and other that are based on learning theories of co-operative learning and social constructivism learning. The meaning of positive interaction is explained by the theory of posi-tive psychology and pedagogy. The essential aspect in theses is the implication of positive interaction for a child’s holistic well-being and the development of child’s positive self-image.
The main keys to implement positive interaction got identified as eye contact, smile, support of colleagues and giving enough time for a child in challenging situations. The immediate feedback after the workshop as well as the results of feedback form shows that used methods were suitable for considering this aim of thesis. Also by perceptions by the thesis’ writers indicates the same. The workshop was also mainly taken as worthwhile.