Maahanmuuttajataustaisten perheiden osallisuuden kehittäminen varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa
Hokkanen, Taru (2019)
Hokkanen, Taru
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126133
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää päiväkodin johtajia sekä maahanmuuttajataustaisten asiakasperheiden vanhempia haastattelemalla, miten maahanmuuttajataustaisten asiakasperheiden osallisuus toteutuu varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa, mitkä ovat osallisuuden toteutumisen mahdollisuudet ja miten osallisuutta voidaan kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli omalta osaltaan kehittää vantaalaista varhaiskasvatuksen palveluohjausta maahanmuuttajataustaisten asiakasperheiden kannalta. Opinnäytetyön kehittämistehtävinä oli selvittää, miten maahanmuuttajataustaisten asiakasperheiden osallisuus toteutuu varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa ja -neuvonnassa, miten osallisuuden toteutumista varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa ja -neuvonnassa voidaan kehittää sekä miten maahanmuuttajataustaiset vanhemmat kokevat osallisuuden varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa ja päiväkotipaikan hakuprosessissa.
Teoreettisina lähtökohtina olivat varhaiskasvatus lapsiperheiden palveluna, yhteistyö eri taustoista ja kulttuureista tulevien vanhempien kanssa, palveluohjaus ja -neuvonta, monikulttuurinen palveluohjaus sekä osallisuus. Osallisuutta määriteltiin arjen kansalaisuuden käsitteen avulla. Opinnäytetyön aineistoa kerättiin vantaalaisia päiväkodin johtajia haastattelemalla sekä maahanmuuttajataustaisten asiakasperheiden ryhmähaastattelulla. Päiväkodin johtajien haastatteluiden perusteella maahanmuuttajataustaisten vanhempien osallisuutta kuvaavia ja siihen vaikuttavia tekijöitä olivat vanhempien odotukset palveluita kohtaan, vanhempien tietoisuus palveluista, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä perheiden kohtaaminen. Nämä teemat kuvasivat myös kehittämisen mahdollisuuksia sekä vanhempien kokemuksia osallisuudesta ja varhaiskasvatuksen palveluista.
Varhaiskasvatuksen palveluohjaus voi omalta osaltaan tukea maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotoutumista tarjoamalla väylän omien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen. Varhaiskasvatuksen palveluiden käyttämisen esteettömyys lisää osallisuutta ja arjen kansalaisuuden toteutumista. Esteettömyyttä mahdollistaa palveluiden läheisyys, selkeys, saatavuus sekä vanhemman ja työntekijän välinen yhteinen asiointikieli. Työntekijän ja vanhempien kohtaaminen vaikuttaa siihen, miten vanhemmat voivat kokea olevansa osallisia. Onnistuneen kohtaamisen elementtejä ovat kuulluksi tuleminen, dialogisuus ja henkilökohtainen palvelu sekä työntekijän kulttuurinen sensitiivisyys. Perheiden sisäiset työnjaot voivat luoda haasteita esimerkiksi äitien osallisuuteen sekä arjen kansalaisuuden toteutumiseen. Vanhempien tekemiä päätöksiä voi ohjata lähipiiriltä saatu kokemuksiin perustuva tieto palveluista. Lähipiiriltä saatu tieto voi jopa rajata vanhemman päätöksen teon mahdollisuuksia. Verkostoitumista ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemusasiantuntijuutta voitaisiin hyödyntää palveluohjauksessa ja palveluista tiedottamisessa. Kotoutumiselle ja osallisuudelle haasteita luovat eri palveluiden sekavuus ja vähäinen linkittyminen toisiinsa. Maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden välisellä yhteistyöllä voitaisiin lisätä osallisuutta ja vanhempien asemaa palveluiden käyttäjänä.
Teoreettisina lähtökohtina olivat varhaiskasvatus lapsiperheiden palveluna, yhteistyö eri taustoista ja kulttuureista tulevien vanhempien kanssa, palveluohjaus ja -neuvonta, monikulttuurinen palveluohjaus sekä osallisuus. Osallisuutta määriteltiin arjen kansalaisuuden käsitteen avulla. Opinnäytetyön aineistoa kerättiin vantaalaisia päiväkodin johtajia haastattelemalla sekä maahanmuuttajataustaisten asiakasperheiden ryhmähaastattelulla. Päiväkodin johtajien haastatteluiden perusteella maahanmuuttajataustaisten vanhempien osallisuutta kuvaavia ja siihen vaikuttavia tekijöitä olivat vanhempien odotukset palveluita kohtaan, vanhempien tietoisuus palveluista, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä perheiden kohtaaminen. Nämä teemat kuvasivat myös kehittämisen mahdollisuuksia sekä vanhempien kokemuksia osallisuudesta ja varhaiskasvatuksen palveluista.
Varhaiskasvatuksen palveluohjaus voi omalta osaltaan tukea maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotoutumista tarjoamalla väylän omien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen. Varhaiskasvatuksen palveluiden käyttämisen esteettömyys lisää osallisuutta ja arjen kansalaisuuden toteutumista. Esteettömyyttä mahdollistaa palveluiden läheisyys, selkeys, saatavuus sekä vanhemman ja työntekijän välinen yhteinen asiointikieli. Työntekijän ja vanhempien kohtaaminen vaikuttaa siihen, miten vanhemmat voivat kokea olevansa osallisia. Onnistuneen kohtaamisen elementtejä ovat kuulluksi tuleminen, dialogisuus ja henkilökohtainen palvelu sekä työntekijän kulttuurinen sensitiivisyys. Perheiden sisäiset työnjaot voivat luoda haasteita esimerkiksi äitien osallisuuteen sekä arjen kansalaisuuden toteutumiseen. Vanhempien tekemiä päätöksiä voi ohjata lähipiiriltä saatu kokemuksiin perustuva tieto palveluista. Lähipiiriltä saatu tieto voi jopa rajata vanhemman päätöksen teon mahdollisuuksia. Verkostoitumista ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemusasiantuntijuutta voitaisiin hyödyntää palveluohjauksessa ja palveluista tiedottamisessa. Kotoutumiselle ja osallisuudelle haasteita luovat eri palveluiden sekavuus ja vähäinen linkittyminen toisiinsa. Maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden välisellä yhteistyöllä voitaisiin lisätä osallisuutta ja vanhempien asemaa palveluiden käyttäjänä.