Foriat, anamneesi ja graafinen analyysi : tutkimus anamneesin ja forioiden yhteyksistä

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia anamneesin suhdetta forioihin ja reserveihin. Tarkoituksena on tuoda tiedollista syvyyttä mekaanisiin foriamittauksiin. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Teoriaosassa käsittelemme anamneesia, akkommodaatiota, heteroforioita sekä graafista analyysia. Käytännön osassa tutkimme 56 henkilöä. Anamneesi tietoja varten teimme kyselylomakkeen. Mittasimme refraktion, foriat ja reservit neljään etäisyyteen Graeffen menetelmää käyttäen. Näkemisen ongelmien kartoittamisessa käytimme apuna kyselylomaketta. Tutkimusjoukon tuloksia analysoitiin graafista analyysia apuna käyttäen. Tutkimustulokset syötettiin myös SPSS-ohjelmaan. Analysoimme tuloksia kvantitatiivisesti. Tutkimusjoukosta erottui 21 tapausta, joissa näkemiseen ja silmiin liittyi oireita. Näistä tapauksista kuudessa voitiin mittausten ja anamneesin avulla osoittaa oireiden johtuvan horisontaaliforioista. Koska tapaukset olivat yksilöllisiä, niiden perusteella ei voi osoittaa tiettyä mallia, joiden mukaan foriat ja anamneesi suhtautuvat toisiinsa. Graafisen analyysin avulla kykenimme osoittamaan AKA-arvon muuttuvan mittausetäisyyden muuttuessa. Tapausten analysointi graafien avulla osoittautui ratkaisevan tärkeäksi metodiksi tulosten esityksen kannalta, sillä korrelaatiot forioiden ja tiettyjen oireiden välillä jäivät tilastollisesti merkityksettömiksi. Graafiseen kuvaajaan piirretyt foria-arvot osoittivat, etteivät foriat käyttäydy lineaarisesti eri tutkimusetäisyyksillä.

The objective of this study was to examine the relation between a medical history and heterophoria. Our approach was to broaden the scope of theoretical information of opticians on how to measure heterophorias and fusional vergence. The first half of the study examined the theory of an anamnesis, accommodation, heterophorias and graphical analysis. The empirical part consisted of 56 eye examinations. The examinations included a case history, refraction and functional tests. The amount of horisontal heterophoria and fusional amplitude was tested at four different distances using the von Graeffe method. A standardized questionnaire measured some of the classical symptoms of heterophorias. The data were analysed quantatively using a statistical analysis programme (SPSS) and graphical analysis. Of the target group 21 cases proved to have symptomatic vision. In 6 cases, anamneses and analyses of the tests correlated clearly with symptoms of horizontal heterophorias. The diversity of symptoms in the target group was quite high. To our surprise the correlations in the statistical analyses were not significant. The role of graphical analysis in the study was decisive. Based on functional test results we were able to argue that accommodative convergence at varied viewing distances was not linear. As a conclusion characteristics of vision in different cases can only be analysed individually. The tests performed and the questionnaires do not reveal a clear model of how anamneses and heterophorias relate.