Päiväkirurgisen nivustyräleikkauspotilaan haavanhoidon ohjaaminen kotiuttamistilanteessa – OSCE-mittari simulaatioharjoitukseen
Peltola, Santeri; Vepsäläinen, Niko (2019)
Peltola, Santeri
Vepsäläinen, Niko
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025688
Tiivistelmä
Simulaatioharjoitukset ovat yksi keskeisimmistä oppimismenetelmistä hoitotyön koulutusohjelmassa. Simulaatioharjoitus on oppimistilanteena myönteinen, turvallinen ja se edesauttaa opitun teoriatiedon soveltamista käytännön harjoitustilanteessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen sairaanhoitajakoulutuksen simulaatioharjoituksiin OSCE-mittari nivustyräleikatun potilaan haavanhoidon ohjaukseen kotiutumistilanteessa. Tavoitteena on, että mittaria hyödynnetään arvioidessa opiskelijan haavanhoidon ohjausta simulaatioharjoituksessa sekä tukemaan oppimista kyseisessä tilanteessa.
OSCE-mittari on laajasti käytetty mittari kansainvälisesti terveydenhuollon eri koulutuksissa. Menetelmä kehitettiin 1960-luvun alussa Isossa-Britanniassa osana lääketieteellisiä opintoja. OSCE (Objective Structured Clinical Examination) tarkoittaa suomeksi objektiivista strukturoitua kliinisen osaamisen mittaria. Termin kehitti Ronald Harden vuonna 1975. OSCE voidaan määritellä lähestymistavaksi kliinisen pätevyyden arviointiin. Siinä eri komponentteja arvioidaan suunnitellulla tai jäsennetyllä tavalla. Huomiota kiinnitetään varsinkin suorituksen objektiivisuuteen. Periaatteessa se on runko tehtävien suorituspaikoille, joilla oppilaat suorittavat tietyn käytännön tehtävän. Se ei ole koetilanne, vaan oppimistilanne.
Opinnäytetyö toteutettiin tuotekehitysprosessina ja toimeksiantaja oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. OSCE-mittari työstettiin yhdessä toimeksiantajan edustajan kanssa. Toimeksiantajan edustajaa haastateltiin teemahaastattelun avulla osana opinnäytetyötä. Ohjaavia opettajia, toimeksiantajan edustajaa ja valmistuvaa sairaanhoitajaopiskelijaa haastateltiin käyttäen ryhmähaastattelua. Haastatteluissa esiin nousseita asioita ja niistä kerättyä aineistoa hyödynnettiin OSCE-mittarin laatimisessa. Työssä hyödynnetty lähdeaineisto perustuu luotettavaan ammattikirjallisuuteen ja tutkimustietoon.
Tulevaisuudessa tutkimuskohteena voisi laajentaa mittaria käsittelemään kokonaisvaltaisesti päiväkirurgisen potilaan kotiuttamisprosessia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen sairaanhoitajakoulutuksen simulaatioharjoituksiin OSCE-mittari nivustyräleikatun potilaan haavanhoidon ohjaukseen kotiutumistilanteessa. Tavoitteena on, että mittaria hyödynnetään arvioidessa opiskelijan haavanhoidon ohjausta simulaatioharjoituksessa sekä tukemaan oppimista kyseisessä tilanteessa.
OSCE-mittari on laajasti käytetty mittari kansainvälisesti terveydenhuollon eri koulutuksissa. Menetelmä kehitettiin 1960-luvun alussa Isossa-Britanniassa osana lääketieteellisiä opintoja. OSCE (Objective Structured Clinical Examination) tarkoittaa suomeksi objektiivista strukturoitua kliinisen osaamisen mittaria. Termin kehitti Ronald Harden vuonna 1975. OSCE voidaan määritellä lähestymistavaksi kliinisen pätevyyden arviointiin. Siinä eri komponentteja arvioidaan suunnitellulla tai jäsennetyllä tavalla. Huomiota kiinnitetään varsinkin suorituksen objektiivisuuteen. Periaatteessa se on runko tehtävien suorituspaikoille, joilla oppilaat suorittavat tietyn käytännön tehtävän. Se ei ole koetilanne, vaan oppimistilanne.
Opinnäytetyö toteutettiin tuotekehitysprosessina ja toimeksiantaja oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. OSCE-mittari työstettiin yhdessä toimeksiantajan edustajan kanssa. Toimeksiantajan edustajaa haastateltiin teemahaastattelun avulla osana opinnäytetyötä. Ohjaavia opettajia, toimeksiantajan edustajaa ja valmistuvaa sairaanhoitajaopiskelijaa haastateltiin käyttäen ryhmähaastattelua. Haastatteluissa esiin nousseita asioita ja niistä kerättyä aineistoa hyödynnettiin OSCE-mittarin laatimisessa. Työssä hyödynnetty lähdeaineisto perustuu luotettavaan ammattikirjallisuuteen ja tutkimustietoon.
Tulevaisuudessa tutkimuskohteena voisi laajentaa mittaria käsittelemään kokonaisvaltaisesti päiväkirurgisen potilaan kotiuttamisprosessia.