Mielenterveysongelmien representaatio suomalaisessa journalismissa – mielenterveysongelmia kokeneiden näkökulma
Lievonen, Aava (2019)
Lievonen, Aava
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120925485
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on mielenterveysongelmia kokeneiden kokemukset mielenterveysongelmien representaatiosta suomalaisessa journalismissa. Työssä tarkastellaan sitä, vastaako marginalisoitua ilmiötä, tässä työssä mielenterveysongelmia, kokeneiden henkilöiden kokemus sitä, miten kyseistä ilmiötä kuvataan suomalaisessa journalismissa.
Työ antaa tietoa siitä, millaisia kokemuksia mielenterveysongelmien kanssa elävillä on mielenterveyden representaatiosta suomalaisessa journalismissa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Haastatteluista kertynyttä materiaalia jäsennettiin ja analysoitiin tietopohjaan nojaten.
Opinnäytetyön toteutustapa oli haastattelut ja ennalta valikoidun esimerkkiaineiston, neljän mielenterveysongelmia käsittelevän journalistisen artikkelin, läpikäynti kyseisissä haastatteluissa. Työssä haastateltiin kolmea mielenterveysongelmia kokenutta henkilöä tammi-helmikuussa 2019. Opinnäytetyön tuottamaa tutkimusaineistoa tarkasteltiin stigman, stereotypioiden, representaation, diskurssien, narratiivien eli kertomusten ja uusliberalistisen hallinnan käsitteiden kautta.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan mielenterveysongelmia kokeneet eivät juuri näe suomalaisessa journalismissa omaa todellisuuttaan. Mielenterveysongelmia käsittelevissä jutuissa on läsnä ulkopuolisen katse. Opinnäytetyössä käsitellään myös osasta haastatteluaineistoa esiin noussutta havaintoa siitä, että mielenterveysongelmilla on arvojärjestys, joka määräytyy sen mukaan, miten paljon stigmaa niihin liitetään.
Haastateltavat tunnistivat sekä esimerkkimateriaaleista että yleisistä kokemuksistaan suomalaisesta journalismista toistuvia diskursseja ja kertomuksia, joita he kritisoivat. Haastateltavien omat kokemukset olivat pääsääntöisesti ristiriidassa näiden diskurssien ja kertomusten kanssa. Haastatteluaineistosta nimettiin esiin nousseet diskurssit ja kertomukset yksilön vastuuttamiseksi sekä kertomukseksi selviytymisestä, kaapista ulos tulemisesta, kehollisesta mielestä ja kärsivästä taiteilijasta.
Työ antaa tietoa siitä, millaisia kokemuksia mielenterveysongelmien kanssa elävillä on mielenterveyden representaatiosta suomalaisessa journalismissa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Haastatteluista kertynyttä materiaalia jäsennettiin ja analysoitiin tietopohjaan nojaten.
Opinnäytetyön toteutustapa oli haastattelut ja ennalta valikoidun esimerkkiaineiston, neljän mielenterveysongelmia käsittelevän journalistisen artikkelin, läpikäynti kyseisissä haastatteluissa. Työssä haastateltiin kolmea mielenterveysongelmia kokenutta henkilöä tammi-helmikuussa 2019. Opinnäytetyön tuottamaa tutkimusaineistoa tarkasteltiin stigman, stereotypioiden, representaation, diskurssien, narratiivien eli kertomusten ja uusliberalistisen hallinnan käsitteiden kautta.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan mielenterveysongelmia kokeneet eivät juuri näe suomalaisessa journalismissa omaa todellisuuttaan. Mielenterveysongelmia käsittelevissä jutuissa on läsnä ulkopuolisen katse. Opinnäytetyössä käsitellään myös osasta haastatteluaineistoa esiin noussutta havaintoa siitä, että mielenterveysongelmilla on arvojärjestys, joka määräytyy sen mukaan, miten paljon stigmaa niihin liitetään.
Haastateltavat tunnistivat sekä esimerkkimateriaaleista että yleisistä kokemuksistaan suomalaisesta journalismista toistuvia diskursseja ja kertomuksia, joita he kritisoivat. Haastateltavien omat kokemukset olivat pääsääntöisesti ristiriidassa näiden diskurssien ja kertomusten kanssa. Haastatteluaineistosta nimettiin esiin nousseet diskurssit ja kertomukset yksilön vastuuttamiseksi sekä kertomukseksi selviytymisestä, kaapista ulos tulemisesta, kehollisesta mielestä ja kärsivästä taiteilijasta.