Turboahtaminen : sopivan ahtimen valinta ottomoottorille
Kettunen, Petri (2019)
Kettunen, Petri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424465
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön taustalla on turboahtamiseen liittyvä autoprojekti, johon oli tarve selvittää sopivan ahtimen koko. Työssä käsitellään turboahtamisen teoriaa sisältäen turboahtimen rakenteen, laskentaan tarvittavat kaavat sekä laskuesimerkin. Lisäksi työstä käy ilmi vinkkejä turboahtimen asennukseen sekä toimivan kokoonpanon rakentamiseen käytännössä.
Työn laskennallisessa osuudessa laskettiin moottorin tarvitsema ilmamäärä huipputeholla, minkä jälkeen ilmamäärää verrattiin turboahtimen kompressorin tuottoon. Laskennassa on käytetty esimerkkinä toimivan auton lukuarvoja, mutta osa suureista on kuitenkin arvioituja tietojen heikon saatavuuden vuoksi. Vaikka osa laskennan suureista on arvioituja, voi tuloksista päätellä ahdinvalinnan onnistuneen, sillä ahtimen kokoluokka riittää teoreettisesti tehotavoitteeseen. Lisäksi kokoonpanon toimivuus käytännössä vaikuttaa erittäin hyvältä.
Autoon valittiin loppujen lopuksi eri ahdin kuin opinnäytetyössä oli tarkastelussa. Päätökseen vaikutti halvempi hankintahinta, joka jättää enemmän rahaa käytettäväksi toisille projektin osa-alueille. Valitun ahtimen yksinkertaisempi rakenne mahdollistaa myös huoltamisen itse, ja ahtimessa käytetyt osat ovat yleisiä, jolloin niiden saatavuus on parempi.
Työssä olisi voinut saada parempia tuloksia esimerkiksi dynamometrillä mitatulla teholla, jolloin tehotavoitteeseen pääsyn olisi voinut todentaa. Lisäksi useampaa eri kokoista ahdinta vertailemalla, olisi ahtimen koon käytännön vaikutuksia pystynyt todistamaan paremmin.
Työn laskennallisessa osuudessa laskettiin moottorin tarvitsema ilmamäärä huipputeholla, minkä jälkeen ilmamäärää verrattiin turboahtimen kompressorin tuottoon. Laskennassa on käytetty esimerkkinä toimivan auton lukuarvoja, mutta osa suureista on kuitenkin arvioituja tietojen heikon saatavuuden vuoksi. Vaikka osa laskennan suureista on arvioituja, voi tuloksista päätellä ahdinvalinnan onnistuneen, sillä ahtimen kokoluokka riittää teoreettisesti tehotavoitteeseen. Lisäksi kokoonpanon toimivuus käytännössä vaikuttaa erittäin hyvältä.
Autoon valittiin loppujen lopuksi eri ahdin kuin opinnäytetyössä oli tarkastelussa. Päätökseen vaikutti halvempi hankintahinta, joka jättää enemmän rahaa käytettäväksi toisille projektin osa-alueille. Valitun ahtimen yksinkertaisempi rakenne mahdollistaa myös huoltamisen itse, ja ahtimessa käytetyt osat ovat yleisiä, jolloin niiden saatavuus on parempi.
Työssä olisi voinut saada parempia tuloksia esimerkiksi dynamometrillä mitatulla teholla, jolloin tehotavoitteeseen pääsyn olisi voinut todentaa. Lisäksi useampaa eri kokoista ahdinta vertailemalla, olisi ahtimen koon käytännön vaikutuksia pystynyt todistamaan paremmin.