Todellisuutta vai fiktiota : Animaatio dokumentaarisen elokuvan ilmaisumuotona
Lehtola, Minna (2010)
Lehtola, Minna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103283619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103283619
Tiivistelmä
Todellisuutta vai fiktiota, animaatio dokumentaarisen elokuvan ilmaisumuotona on tutkimus animaatiosta dokumentaareissa, ilmaisemassa ilmiötä, jota ei ole olemassa. Tutkimukseni on työntutkimus produktiostani Yksi talo ja tuhat tarinaa, joka on lyhyt dokumentaari Oulun Rantakatu neljän rakennuksesta ja ihmisistä, jotka ovat siellä vaikuttaneet. Tutkimukseni hypoteesi on: animaatiota voi käyttää dokumentaareissa ilmaisemaan ilmiötä, jota ei voi kuvata ilman, että se vie sisällöltä uskottavuutta. Tavoitteenani oli testata eri animaation muotoja dokumentaarisen elokuvan ilmaisuvälineenä.
Tutkimus alkaa aiheeseen liittyvien käsitteiden, teorian ja historian esittelyllä. Sitä seuraa itse tutkimustyö tuloksineen ja johtopäätöksineen. Määriteltävät käsitteet ovat dokumentaarinen elokuva eli niin sanottu ”todellinen tieto” ulkopuolisesta maailmasta ja animaatio eli elävöittäminen. Produktioni Yksi talo ja tuhat tarinaa animaatiohahmot on luotu Pohjois-Pohjanmaan kuva-arkiston ja Pasi Kovalaisen sekä Weikko Kotilan teoksen Uuden Seurahuoneen Rakennushistoria vuodelta 2002 sekä Weikko Kotilalta arkkitehtitoimisto Laatio Oy:stä valokuvista ja piirustuksista. Vastaan dokumentaarin toteutuksen kaikista osa-alueista. Apunani toteutuksessa oli valokuvaamassa ja rotoskooppi-tekniikan kuvauksissa Hanna Keskitalo.
Produktion työprosessi alkoi ideasta, aiheeseen tutustumisella ja lähdemateriaalin keräämisellä, joiden perusteella kirjoitin kuvakäsikirjoituksen. Sen jälkeen loin animaatiohahmot, kuvasin kohteessa (äänimaailma ja valaistus), editoin sekä suunnittelin ja toteutin animaation liikkeen. Lisäksi vertailin tutkimuksessa, miten animaatiota voi luoda eri ohjelmilla ja tekniikoilla sekä pohdin etiikkaa dokumentaarin teossa.
Tutkimukseni johtopäätös on, että animaatiota voi yhdistää dokumentaareihin. Millainen tulos saadaan aikaiseksi, riippuu työprosessin aikana tehdyistä valinnoista. Animaation tuoman lisäkustannusten määrä produktiolle riippuu valitusta toteutustavasta.
Tutkimus alkaa aiheeseen liittyvien käsitteiden, teorian ja historian esittelyllä. Sitä seuraa itse tutkimustyö tuloksineen ja johtopäätöksineen. Määriteltävät käsitteet ovat dokumentaarinen elokuva eli niin sanottu ”todellinen tieto” ulkopuolisesta maailmasta ja animaatio eli elävöittäminen. Produktioni Yksi talo ja tuhat tarinaa animaatiohahmot on luotu Pohjois-Pohjanmaan kuva-arkiston ja Pasi Kovalaisen sekä Weikko Kotilan teoksen Uuden Seurahuoneen Rakennushistoria vuodelta 2002 sekä Weikko Kotilalta arkkitehtitoimisto Laatio Oy:stä valokuvista ja piirustuksista. Vastaan dokumentaarin toteutuksen kaikista osa-alueista. Apunani toteutuksessa oli valokuvaamassa ja rotoskooppi-tekniikan kuvauksissa Hanna Keskitalo.
Produktion työprosessi alkoi ideasta, aiheeseen tutustumisella ja lähdemateriaalin keräämisellä, joiden perusteella kirjoitin kuvakäsikirjoituksen. Sen jälkeen loin animaatiohahmot, kuvasin kohteessa (äänimaailma ja valaistus), editoin sekä suunnittelin ja toteutin animaation liikkeen. Lisäksi vertailin tutkimuksessa, miten animaatiota voi luoda eri ohjelmilla ja tekniikoilla sekä pohdin etiikkaa dokumentaarin teossa.
Tutkimukseni johtopäätös on, että animaatiota voi yhdistää dokumentaareihin. Millainen tulos saadaan aikaiseksi, riippuu työprosessin aikana tehdyistä valinnoista. Animaation tuoman lisäkustannusten määrä produktiolle riippuu valitusta toteutustavasta.