Hemostaattisten tuotteiden käyttö Helsingin poliisilaitoksessa
Linden, Janis; Sokka, Tatu (2019)
Linden, Janis
Sokka, Tatu
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120725225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120725225
Tiivistelmä
Tutkimuksessamme pyrimme saamaan selville hemostaattisten tuotteiden käytön laajuuden Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontasektorilla toimivien poliisien joukossa. Toisena tavoitteenamme oli kartoittaa, kokeeko hälytys- ja valvontasektorilla toimiva poliisihenkilöstö tarvetta tuotteiden käytön laajentamiseksi muillekin kuin erityiskoulutetulle henkilöstölle. Oheiskysymyksinä tutkimuksessamme oli esimerkiksi tuotteita kantavien henkilöiden pohjakoulutus tuotteen käyttöön.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kohderyhmälle luotiin kyselylomake Webropol-ohjelmalla. Kyselylomake lähetettiin sähköpostin välityksellä Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontasektorilla työskenteleville poliiseille.
Tutkimus osoitti, että vastaajista noin 33 %:lla oli käytössään jokin hemostaattinen tuote. Hemostaattisten tuotteiden pohjakoulutus oli yleisimmin työpaikkakoulutus ja/tai aiempi koulutus. Aiemmalla koulutuksella tarkoitettiin esimerkiksi sairaanhoidon opintoja. Yhdellä vastaajalla ei ollut koulutusta hemostaatteihin. Tuotteita oli käyttänyt yhteensä neljä henkilöä, jotka kaikki olivat miehiä.
Suuri enemmistö vastaajista koki hemostaattiset tuotteet tarpeelliseksi osaksi poliisin ensiapuvalmiutta. 91 % oli sitä mieltä, että tuotteita tulisi kouluttaa nykyistä laajemmalle joukolle.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada yleistettävissä oleva otanta, jolla voidaan antaa lausunto Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontasektorin tilanteesta hemostaattisten tuotteiden suhteen. Tutkimuksen tekijät ovat kuitenkin sitä mieltä, että tutkimus ei kuvasta täysin todellista tilannetta koko hälytys- ja valvontasektorin laajuisessa otannassa. Tosiasiallinen hemostaattituotteiden kantoaste lienee lähempänä 10-15 prosentin luokkaa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kohderyhmälle luotiin kyselylomake Webropol-ohjelmalla. Kyselylomake lähetettiin sähköpostin välityksellä Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontasektorilla työskenteleville poliiseille.
Tutkimus osoitti, että vastaajista noin 33 %:lla oli käytössään jokin hemostaattinen tuote. Hemostaattisten tuotteiden pohjakoulutus oli yleisimmin työpaikkakoulutus ja/tai aiempi koulutus. Aiemmalla koulutuksella tarkoitettiin esimerkiksi sairaanhoidon opintoja. Yhdellä vastaajalla ei ollut koulutusta hemostaatteihin. Tuotteita oli käyttänyt yhteensä neljä henkilöä, jotka kaikki olivat miehiä.
Suuri enemmistö vastaajista koki hemostaattiset tuotteet tarpeelliseksi osaksi poliisin ensiapuvalmiutta. 91 % oli sitä mieltä, että tuotteita tulisi kouluttaa nykyistä laajemmalle joukolle.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada yleistettävissä oleva otanta, jolla voidaan antaa lausunto Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontasektorin tilanteesta hemostaattisten tuotteiden suhteen. Tutkimuksen tekijät ovat kuitenkin sitä mieltä, että tutkimus ei kuvasta täysin todellista tilannetta koko hälytys- ja valvontasektorin laajuisessa otannassa. Tosiasiallinen hemostaattituotteiden kantoaste lienee lähempänä 10-15 prosentin luokkaa.