Tehostettu perhetyö Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä. Keusote on tammikuussa 2019 toimintansa aloittanut kuntayhtymä, joka tuottaa alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Keusoten jäsenkunnissa tehtävää tehostettua perhetyötä perhetyöntekijöiden näkökulmasta ja tuoda näkyväksi kuntien välisiä eroja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perhetyön esimiehille selvitys, jonka avulla he voivat laatia yhtenäisen palvelukuvauksen. Jäsenkunnista opinnäytetyöhön osallistui Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi ja Tuusula.

Opinnäytetyön tietoperusta jaettiin kahteen osaan. Ensimmäinen osa muodostui lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä. Opinnäytetyössä käsitettä avattiin lain, erilaisten tutkimusten, kirjallisuuden ja mallinnusten avulla. Tietoperustan toisessa osassa käsiteltiin systeemistä lastensuojelua ja sen pohjalta luotua monitoimijaista perhetyötä. Monitoimijainen perhetyö on ehdotus perhetyön toteuttamiselle osana systeemistä lastensuojelua, johon suomalainen lastensuojelu on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman myötä vahvasti kiinnittymässä.

Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksen metodiin perustuvana laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Keusoten 21 perhetyöntekijältä lomakekyselynä sekä ryhmämuotoisina teemahaastatteluina. Lisäksi aineistona oli jäsenkuntien tehostetun perhetyön palvelukuvaukset sekä prosessikaaviot. Aineisto analysoitiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä käyttäen.

Tuloksissa esitettiin, että Keusoten tehostettua perhetyötä tehtiin perheen arjessa huostaanoton ehkäisemiseksi ja lapsen tai nuoren kotiutumisen tueksi. Arjessa tehtävä tavoitteellinen muutostyö ja palveluprosessi vastasivat pääosin toisiaan kunnasta riippumatta. Perhetyötä dokumentoitiin asiakastietojärjestelmään, mutta käytännöissä oli vaihteluja. Keskeisimmät erot kuntien välillä muodostuivat tehostetun perhetyön resurssien käyttämisestä muuhun kuin arjessa tehtävään työhön, väliarviointien pitämisestä, yhteistyöstä sosiaalityöntekijän kanssa sekä prosessien pituudesta. Asiakkaiden osallisuus dokumentoinnissa toteutui myös eri tavalla kunnan mukaan. Saatujen tulosten avulla Keusoten eri jäsenkuntien tehostettua perhetyötä voidaan palveluna yhtenäistää ja kehittää. Tulosten pohjalta voidaan myös arvioida mihin suuntaan tehostettua perhetyötä tulisi kehittää, jotta se vastaisi LAPE-muutoksessa esitettyihin kehitysehdotuksiin.

The principal of this Bachelor´s thesis was Keski-Uusimaa sote -municipal consortium (later Keusote). Keusote was founded in January 2019, it´s mission is to develop social- and health services in the area. The aim of this Bachelor’s thesis was to describe Keusote´s intensified family work from family workers perspective and to show the differences between the municipalities. The purpose of this thesis was to produce an account to superiors, which they can use to draw up an integrated service description. Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi and Tuusula took part in to the thesis.

The theoretical frame of the thesis was divided into two parts. The first part consisted of the intensified family work of child welfare. The concept was opened in the thesis by means of law, various examinations, literature and modelling. The second theoretical framework dealt with the systemic child welfare and the multifunctional family work which was created based on it. The multifunctional family work is the suggestion of implementation of family work which is part of systemic child welfare. Finnish child welfare is strongly rooted in systemic child welfare along with the child and family service change programme.

This thesis was put into practice using with qualitative method which was based on the questionnaire survey. The research data were collected from 21 family workers using a questionnaire and group-type thematic interviews. Furthermore, the research data included service descriptions and process schemes. The data was analysed using quantitative and qualitative methods.

In the results was shown that Keusote´s intensified family work was done during the families regular weekdays, the aim was to prevent child placement and support a child or a young person to return back to home. Target-oriented alteration work and service process in the families regular weekdays were mainly similar regardless of the municipality. The family work was documented to the client data system, but there were variations in practices. The most mainline differences between the municipalities were composed of ;how the resources of the intensified family work were used, how the progress of the process was estimated, the cooperation with the social workers and the duration of the process. According to the municipality, the customers' part in the documentation also realized in a different way. Received results can be used in unifying and developing the intensified family work of different municipalities in Keusote. According to the results can also be estimated, which direction intensified family work should be developed, so that it would answer to the development proposal shown in the child and family service change programme.