Uuden rahanpesulain velvoitteet Tilitoimisto X:lle
Oinonen, Tytti (2019)
Oinonen, Tytti
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120524752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120524752
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vuonna 2017 voimaan tulleen uuden rahanpesulain (444/2017) keskeisiä velvoitteita tilitoimistolle. Työ tehtiin toimeksiantona Tilitoimisto X:lle. Opinnäytetyön tarkoitus on toimia ohjeistuksena toimeksiantajalle, mutta myös muut tilitoimistot voivat halutessaan hyödyntää työtä.
Teoriaosuudessa käsitellään rahanpesua ilmiönä ja rahanpesulainsäädännön historiaa. Opinnäytetyön teoriaisuudessa käydään läpi myös Suomen rahanpesulain kokonaisuudistusta, joka toimii pohjustuksena opinnäytetyön tutkimukselle.
Opinnäytetyön tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelu, koska tutkimusaiheesta ei entuudestaan löytynyt riittävästi tietoa. Uuden rahanpesulain keskeisiä velvoitteita tilitoimistolle tutkittiin haastattelemalla neljää asiantuntijaa. Haastatteluiden tavoitteena oli ymmärtää paremmin, mistä rahanpesussa on kyse ja lain velvoitteista tilitoimistolle.
Haastatteluista saatiin tulokseksi, että uuden rahanpesulain keskeiset velvoitteet tilitoimistolle ovat riskiarvion laatiminen, asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen, ilmoitusten tekeminen epäilyttävistä liiketoimista ja henkilökunnan koulutus. Haastatteluiden tulosten pohjalta voidaan myös todeta, että tilitoimistot tarvitsevat enemmän konkreettisia esimerkkejä epäilyttävistä liiketoimista ja keinoja näiden tunnistamiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että uusi rahanpesulaki on lisännyt tilitoimiston vastuuta ja tuonut muutoksia käytännön toimintaan. Uudessa rahanpesulaissa korostuu sekä tilitoimiston että kirjanpitäjän ammattitaito ja asiantuntevuus. Tilitoimistot ovat tehneet ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista hyvin vähän ja alalla toimivat kaipaavat lisää koulutusta ja tietoa aiheesta.
Teoriaosuudessa käsitellään rahanpesua ilmiönä ja rahanpesulainsäädännön historiaa. Opinnäytetyön teoriaisuudessa käydään läpi myös Suomen rahanpesulain kokonaisuudistusta, joka toimii pohjustuksena opinnäytetyön tutkimukselle.
Opinnäytetyön tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelu, koska tutkimusaiheesta ei entuudestaan löytynyt riittävästi tietoa. Uuden rahanpesulain keskeisiä velvoitteita tilitoimistolle tutkittiin haastattelemalla neljää asiantuntijaa. Haastatteluiden tavoitteena oli ymmärtää paremmin, mistä rahanpesussa on kyse ja lain velvoitteista tilitoimistolle.
Haastatteluista saatiin tulokseksi, että uuden rahanpesulain keskeiset velvoitteet tilitoimistolle ovat riskiarvion laatiminen, asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen, ilmoitusten tekeminen epäilyttävistä liiketoimista ja henkilökunnan koulutus. Haastatteluiden tulosten pohjalta voidaan myös todeta, että tilitoimistot tarvitsevat enemmän konkreettisia esimerkkejä epäilyttävistä liiketoimista ja keinoja näiden tunnistamiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että uusi rahanpesulaki on lisännyt tilitoimiston vastuuta ja tuonut muutoksia käytännön toimintaan. Uudessa rahanpesulaissa korostuu sekä tilitoimiston että kirjanpitäjän ammattitaito ja asiantuntevuus. Tilitoimistot ovat tehneet ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista hyvin vähän ja alalla toimivat kaipaavat lisää koulutusta ja tietoa aiheesta.