Suomalaisen sijoittajan mahdollisuudet saavuttaa taloudellinen riippumattomuus
Kuka, Njomza (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kuka, Njomza
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424689
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko Suomessa asuva, keskimääräisillä tuloilla ja menoilla elävä sijoittaja saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden 30:ssä vuodessa, mikäli hän sijoittaa säästönsä osakkeisiin ja rahastoihin. Opinnäytetyön strategiana oli pitkäaikaissijoittaminen ja keskeisimpiin teemoihin kuuluivat Helsingin Pörssiin listatut osakkeet ja Suomen vanhin rahasto sekä keskimääräisen suomalaisen tulot ja menot. Tutkimuksen tavoitteena oli herättää lukijassa inspiraatiota sijoittamiseen ja taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun.
Tilaa, jossa passiiviset nettotulot kattavat vuosittaiset nettomenot, kutsutaan taloudelliseksi riippumattomuudeksi. Tämän tilan saavuttaminen mahdollistaa sijoittajaa sellaiseen vapauteen, jossa työelämään ei tarvitse osallistua hankkiakseen tuloja, koska passiivisilla tuloilla katetaan vuosittaiset pakolliset menot.
Keskimääräisen suomalaisen tulojen ja menojen lisäksi opinnäytetyön teoriaosuus käsitteli Helsingin Pörssiin listattujen osakkeiden ja rahastojen keskimääräisiä tuottoja. Tämän lisäksi opinnäytetyössä osakkeiden ja rahastojen tuotot ja riskit otettiin syvällisen tarkastelun kohteeksi.
Helsingin Pörssin ja Suomen vanhimman rahaston historiallisista tuotoista selvisi, että suomalainen sijoittaja olisi saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden 30:ssä vuodessa, jos säästöt olisi sijoitettu yllä mainittuihin sijoituskohteisiin käyttäen neljän prosentin sääntöä vuosittain. Tutkimuksessa todettiin, että tarkasteluajanjakson (vuonna 1986 — 2015) viimeisenä vuotena passiiviset tulot eli neljän prosenttia kokonaisomaisuudesta todettiin olevan suuremmat kuin menot. Tutkimuksen tuloksessa todettiin, että taloudellinen riippumattomuus keskimääräisen suomalaisen sijoittajan näkökulmasta on täysin mahdollista tarkasteluajanjakson aikana. Koska työ käsitteli historiallisia tuottoja, tulosta ei voida takeena tulevaisuuden tuottojen epävarmuuden vuoksi.
Tilaa, jossa passiiviset nettotulot kattavat vuosittaiset nettomenot, kutsutaan taloudelliseksi riippumattomuudeksi. Tämän tilan saavuttaminen mahdollistaa sijoittajaa sellaiseen vapauteen, jossa työelämään ei tarvitse osallistua hankkiakseen tuloja, koska passiivisilla tuloilla katetaan vuosittaiset pakolliset menot.
Keskimääräisen suomalaisen tulojen ja menojen lisäksi opinnäytetyön teoriaosuus käsitteli Helsingin Pörssiin listattujen osakkeiden ja rahastojen keskimääräisiä tuottoja. Tämän lisäksi opinnäytetyössä osakkeiden ja rahastojen tuotot ja riskit otettiin syvällisen tarkastelun kohteeksi.
Helsingin Pörssin ja Suomen vanhimman rahaston historiallisista tuotoista selvisi, että suomalainen sijoittaja olisi saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden 30:ssä vuodessa, jos säästöt olisi sijoitettu yllä mainittuihin sijoituskohteisiin käyttäen neljän prosentin sääntöä vuosittain. Tutkimuksessa todettiin, että tarkasteluajanjakson (vuonna 1986 — 2015) viimeisenä vuotena passiiviset tulot eli neljän prosenttia kokonaisomaisuudesta todettiin olevan suuremmat kuin menot. Tutkimuksen tuloksessa todettiin, että taloudellinen riippumattomuus keskimääräisen suomalaisen sijoittajan näkökulmasta on täysin mahdollista tarkasteluajanjakson aikana. Koska työ käsitteli historiallisia tuottoja, tulosta ei voida takeena tulevaisuuden tuottojen epävarmuuden vuoksi.