Kun ei ilkeä hakea apua: Maatalousyrittäjien avun hakemisen esteet kriisin kohdatessa
Mankinen, Hilla (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120223914
Tiivistelmä
Koettu stressi ja psyykkiset oireet maatalousyrittäjien keskuudessa ovat melko yleisiä. Henkistä kuormitusta maatalousyrittäjän työssä voivat aiheuttaa esimerkiksi liialliseksi koettu byrokratia, huoli taloudesta, kiire tai työn sitovuus. Avun tarjoaminen maatalousyrittäjälle voi olla haastavaa, koska avuntarve voi pysyä piilossa. Useat asiat voivat muodostua maatalousyrittäjän avun hakemisen esteeksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena Kuopion seudun mielenterveysseura Hyvä Mieli ry:lle osana Maaseudun turvaverkko -hanketta. Tarkoituksena oli selvittää maatalousyrittäjien avun hakemisen esteitä kriisin kohdatessa. Tavoitteena oli saada tietoja, joiden avulla voidaan vähentää maatalousyrittäjien ja heidän läheistensä avun hakemisen esteitä kriisin kohdatessa tarjoamalla heille sopivampia ratkaisuja. Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla kysymyksillä verkkokyselynä Pohjois-Savolaisilta maatalousyrittäjiltä keväällä 2019. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tietoperusta koostuu maatalousyrittäjyydestä, kriiseistä, kriiseistä selviämisestä sekä avun hakemisesta kriisissä.
Maatalousyrittäjien keskuudessa avun hakemiseen vaikuttavat moninaiset asiat, joten apua tulisi tarjota eri muodoissa ja ympäristöissä. Maatalousyrittäjistä noin 65 % on kokenut tarvitsevansa apua elämäntilanteeseensa. Heistä noin 30 % on kuitenkin jättänyt avun hakematta. Esille nousi erilaisia avun hakemisen esteitä, jotka päädyttiin jakamaan henkilökohtaisiin esteisiin, yhteisöön ja kulttuuriin liittyviin esteisiin sekä palveluiden sisältöihin ja rakenteisiin liittyviin esteisiin. Esteissä ilmeni muun muassa toimintakyvyn vähenemistä, ongelmien peittelyä ja tiedon puutetta avun hakemisen kanavista. Esteitä vähentääkseen olisi hyvä lisätä tietoisuutta koetuista kriiseistä ja kipukohdista sekä avun hakemisen kanavista ja avun sisällöistä. Lisäksi tulisi tietyssä määrin pyrkiä vaikuttamaan maatalousyrittäjien asenteisiin, ajatusmaailmaan sekä toimintatapoihin avun hakemiseen liittyen. Avun hakemisen herättämiä tunteita ilmeni positiivisia ja negatiivisia. Negatiiviset tunteet eivät aina estäneet avun hakemista, joten voidaan ajatella, että tunteiden käsittely ja niiden ymmärtäminen vaikuttavat avun hakemiseen.
Tuloksia voidaan hyödyntää Pohjois-Savossa maatalousyrittäjien palveluiden kehittämiseen ja kohdentamiseen, joilla pyritään vähentämään avun hakemisen esteitä kriisin kohdatessa. Tulokset ovat käytettävissä myös valtakunnallisesti.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena Kuopion seudun mielenterveysseura Hyvä Mieli ry:lle osana Maaseudun turvaverkko -hanketta. Tarkoituksena oli selvittää maatalousyrittäjien avun hakemisen esteitä kriisin kohdatessa. Tavoitteena oli saada tietoja, joiden avulla voidaan vähentää maatalousyrittäjien ja heidän läheistensä avun hakemisen esteitä kriisin kohdatessa tarjoamalla heille sopivampia ratkaisuja. Tutkimusaineisto kerättiin avoimilla kysymyksillä verkkokyselynä Pohjois-Savolaisilta maatalousyrittäjiltä keväällä 2019. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tietoperusta koostuu maatalousyrittäjyydestä, kriiseistä, kriiseistä selviämisestä sekä avun hakemisesta kriisissä.
Maatalousyrittäjien keskuudessa avun hakemiseen vaikuttavat moninaiset asiat, joten apua tulisi tarjota eri muodoissa ja ympäristöissä. Maatalousyrittäjistä noin 65 % on kokenut tarvitsevansa apua elämäntilanteeseensa. Heistä noin 30 % on kuitenkin jättänyt avun hakematta. Esille nousi erilaisia avun hakemisen esteitä, jotka päädyttiin jakamaan henkilökohtaisiin esteisiin, yhteisöön ja kulttuuriin liittyviin esteisiin sekä palveluiden sisältöihin ja rakenteisiin liittyviin esteisiin. Esteissä ilmeni muun muassa toimintakyvyn vähenemistä, ongelmien peittelyä ja tiedon puutetta avun hakemisen kanavista. Esteitä vähentääkseen olisi hyvä lisätä tietoisuutta koetuista kriiseistä ja kipukohdista sekä avun hakemisen kanavista ja avun sisällöistä. Lisäksi tulisi tietyssä määrin pyrkiä vaikuttamaan maatalousyrittäjien asenteisiin, ajatusmaailmaan sekä toimintatapoihin avun hakemiseen liittyen. Avun hakemisen herättämiä tunteita ilmeni positiivisia ja negatiivisia. Negatiiviset tunteet eivät aina estäneet avun hakemista, joten voidaan ajatella, että tunteiden käsittely ja niiden ymmärtäminen vaikuttavat avun hakemiseen.
Tuloksia voidaan hyödyntää Pohjois-Savossa maatalousyrittäjien palveluiden kehittämiseen ja kohdentamiseen, joilla pyritään vähentämään avun hakemisen esteitä kriisin kohdatessa. Tulokset ovat käytettävissä myös valtakunnallisesti.